---
Ajeltuaan pitkään vailla minkäänlaista päämäärää, Jaffa päätti pysähtyä paikalliseen kuppilaan. Hän tunsi olonsa surkeaksi, vaikka ero Ruusasta oli ollut hänen päätöksensä, hänhän oli Ruusan jättänyt!
Jaffa päätti kuitenkin yrittää unohtaa Ruusan. Niinpä hän meni pelaamaan pöytäfutista ja yritti miettiä sinkkuutensa hyviä puolua. Nyt hän ainakin olisi vapaa tapailemaan jotain uutta tyttöä, jonka kanssa suhde saattaisi toimiakin. Kuppilassa ei kuitenkaan näyttänyt olevan ketään kiinnostavaa simiä. Oikeastaan koko paikka oli autio baarimikkoa lukuun ottamatta.
Aivan täyspäiseltä Jaffa ei kyllä vaikuttanut kun hän pyöri kaupungilla milloin huokaillen masentuneesti ja yhtäkkiä taas saaden outoja mania-kohtauksia. Hän piipahti monessa eri paikassa, mutta ei tavannut ketään mielenkiintoista. Jaffa alkoi jo pohtia, oliko Ruusan hylkääminen sittenkin huono idea.
Omituisten tapahtumien sarjan seurauksena Jaffa päätyi erään naapurustossa asuvan perheen ökykartanoon nauttimaan baarikaapin antimista. Jaffa oli tavannut kaupungilla naisen, joka ei kiinnostanut häntä lainkaan, mutta oli ollut ystävällinen ja kutsunut Jaffan käymään kotiinsa. Vailla seuraa ja alakuloisena Jaffa päätti, että olisi sekin parempi kuin kaupungilla haahuilu. Niinpä hän suostui.
Talossa asuivat ilmeisesti ainakin nämä kaksi simiä. Sillä aikaa kun Jaffa tyhjensi hyvää vauhtia heidän baarikaapin varastojaan, naiset supattivat eteisessä, jos tuota salia voi edes eteiseksi sanoa...
"Siis sinä törmäsit häneen kaupungilla?" kysyi tummatukkaisempi nainen.
"Kyllä, ja hän näytti niin surulliselta ja epätoivoiselta, että päätin kokeilla mahdollisuuksiani. Ajatella, hän suostui lähtemään mukaani! Eipä noin komeat miehe-
Tummatukkainen nainen mulkaisi vaaleata ystäväänsä ja tokaisi: "Hetkonen, sinähän tapailet sitä yhtä kaveria, tämä on kyllä näissä asetelmissa minun!"
"No just joo, älä kuvittele että annan sinun viedä tuollaisen herkkupalan nenäni edestä! Ihan sama vaikka tapailisin sitä yhtä, se nyt on ihan tylsä tapaus..." vaalea nainen murjaisi takaisin.
"Hah, no sehän nähdään! Eiköhän mennä ottamaan selvää. Tehkööt herra itse valintansa." heitti tummahiuksinen haasteen.
Neitosten harmiksi Jaffa oli juuri ollut tulossa sanomaan, että tekee lähtöä, mutta kuullessaan naisten väittelyn itsestään päätti kivuta suosiolla ikkunasta ulos. Äkkiä karkuun ennen kuin nämä kaksi naista alkaisivat repiä häntä kappaleiksi!
Kun Jaffa tuli kotiin pitkältä ja jokseenkin loppupäässä traumatisoivalta reissultaan, häntä odotti vastassaan tämä näky: Vanamo ja Ruska olivat ilmeisesti päättäneet perustaa jonkinlaisen kuntopiirin keskenään. Jaffa huokaisi ja lampsi kiukkuisena huoneeseensa. "Tämän takia minä en jaksanut olla kotona! Nuo iloiset naamat... En vaan jaksa." Jaffa mietti päästessään huoneen rauhaan.
Tuli Jaffankin aika viettää valmistujaispäivää. Päivä ei tainnut herättää hänessä kovinkaan suurta riemua, ainakaan tuosta ilmeestä päätellen. Voin oikein kuulla mielessäni kun Jaffa mutisee: "Mitä ihmeen valmistujaisia tässä tarvitaan mrrmj mmrrmm...."
Oletko varma, Jaffa, ettei piirteisiisi kuulu kärtty?
Jaffan kärtty-naamaa useammin kertaan todistaneena minulla on väkisin tullut mieleen New Girl (Kolme miestä ja tyttö) -sarjan Nick, tai tarkemmin sanottuna hänen "turtle" -ilmeensä:
Yhdennäköisyys ilmeissä on selvä ku vesi. : D
Haettuaan todistuksen koululta Jaffan ilme muuttui turtle-ilmeestä hämmentyneeksi. Valmistujaispäivää oli näet viettämässä samaan aikaan hänen exänsä, Ruusa. Tässä jälleennäkemisessä oli kiusallisuutta kerrakseen! Jos sitä voi edes jälleennäkemiseksi sanoa kun Jaffa ryntäsi sillä sekunilla karkuun kun tajusi Ruusan olevan lähietäisyydellä.
Päästyään kauaksi piinaavasta tilanteesta, Jaffa päätti juhlistaa valmistumistaan jäätelöllä, tai niin hän ainakin perusteli valintaansa kun jäätelön himo iski kuuman valmistujaispuvun hiostaessa niskaa.
Sen verran täytyy sanoa simien tavasta syödä jäätelöä, että piti valita tällainen kuva jossa Jaffa ei nuole tuota tuuttia... Se vaan näytti aika... Tai sitten minä vaan olen kaksimielinen? Hmm...
Kun Jaffa oli syönyt tuuttinsa, hän näki jotain muuta mikä häivytti äskeisen Ruusan näkemisen mielestä. Puistossa oli tämä kaunis nuori nainen, joka jostain syystä herätti Jaffan kiinnostuksen. Tyttö, jos nuorta naista näin saa nimittää, vaikutti erilaiselta kuin yleensä Jaffan tapaamat tytöt. Usein tytöt suurin piirtein kaatuivat "vahingossa" Jaffan syliin eivätkä jaksaneet hitusenkaan peitellä ihailevansa Jaffaa. Tämä tyttö vilkaisi Jaffaa, muttei osoittanut minkäänlaista kiinnostusta nuorta miestä kohtaan. Tämäkös Jaffaa alkoi vaivata, joten hänen oli pakko mennä juttelemaan tytölle.
Jaffa esittäytyi tälle simille, Mimmille, ja yritti hillitä innostustaan ettei vaikuttaisi liian päällekäyvältä. Mimmi suhtautui Jaffaan hieman varauksella, olihan Jaffa hänelle aivan vieras ja pöllähtänyt yhtäkkiä jostain hänen eteensä. Huomattuaan kuitenkin että Jaffa vaikutti ihan ok tyypiltä, Mimmi alkoi jutella enemmän. He juttelivat pitkään kaikenlaista ja Jaffa sai lopulta ovelasti ongittua Mimmistä tiedon, että hän on sinkku. Jaffa myhäili mielessään. Tämän tytön hän halusi ehdottomasti viedä ulos!
Vielä ei kuitenkaan ollut sopiva aika treffeille. He olivat vasta tavanneet ja Jaffa ei halunnut säikäyttää tätä kaunotarta pois liian innokkaalla käytöksellä. Sen sijaan Jaffa jatkoi kaverillisella linjalla ja päätti kertoa Mimmille hyytävän kauhutarinan. Jos pelokas olo vaikka ajaisi tytön Jaffan kainaloon turvaa hakemaan? ;)
Söpö Jaffa! Tästä kuvasta ei muuta. :D
Vaikka Jaffa ei pyytänyt Mimmiä vielä treffeille, hän kutsui kuitenkin Mimmin kotiinsa illalliselle. Jaffa päätti itse toimia kokkina ja Mimmi sai sillä aikaa tutkia paikkoja. Jaffa ei tietenkään kutsunut tyttöä luokseen vain huvin vuoksi. Hän toivoi saavansa tilaisuuden tutustua tyttöön vielä paremmin.
Mimmi ehkä aavisteli, että Jaffalla oli jotain mielessä, koska hän vaikutti hieman hermostuneelta eikä malttanut pysyä aloillaan. "Olikohan sittenkään hyvä idea tulla tänne...?" mietti Mimmi hieman ahdistuneena. Hän kun oli tavannut miehen vasta tänään. Mutta onneksi kotona sentään näytti olevan muitakin asukkaita. Nyt Mimmin ei ainakaan tarvinut pelätä, että Jaffa olisi joku hullu naisia sieppaava psykopaatti. "Paitsi jos koko perhe... ... No ei kai nyt sentään." Mimmi mietti ja huokaisi vilkkaalle mielikuvitukselleen.
Mimmillä oli jonkin verran julkisuutta, ja tuostakos Vanamo tuntui olevan tohkeissaan.
"Julkkis, meidän kotona, meidän olohuoneessa, syömässä ruokaa meidän jääkaapista, aaahihii!" Vanamo mietti ja kikatteli keittiössä.
Kun Jaffa oli tarjonnut uudelle tuttavuudelleen maittavan illallisen, oli aika sanoa hyvää yötä.
"Kiitos paljon, minulla on ollut mukava päivä!" Mimmi sanoi ystävällisesti hymyillen.
"Ilo on kokonaan minun puolellani. Olenpa onnellinen että tulin juttelemaan sinulle." Jaffa vastasi.
"Mukavaa että tulit juttelemaan." Mimmi sanoi ja hymyili vielä leveämmin.
Jaffan kädet hikosivat ja ajatukset juoksivat kuumeisesti. "Nyt tai ei koskaan, pakko yrittää..." Jaffa mietti. Hän keräsi rohkeutensa ja lähti nojautumaan kohti Mimmiä.
Ups.
Jaffa ihmetteli kun hänen etunojansa alkoi jo lähennellä kaatumista ja Mimmiä ei edelleenkään ollut vastassaan. Hän raotti toista silmäänsä ja näki kauhukseen kuinka Mimmi vetäytyi taaksepäin.
Kiusaantuneempana kuin koskaan, totaalisesti nolattuna, Jaffa vetäytyi pois ja loi Mimmiä kohti sydäntä särkevän koiranpentu-katseen. Mimmi hymyili edelleen, jokseenkin kiusaantuneena kylläkin.
"Anteeksi Jaffa. Mutta minä en, tai siis, en ollut valmis tuollaiseen." Mimmi sanoi hermostuneesti naureskellen. Jaffa yritti vastata rohkeasti "ei se mitään", mutta hänen surkea ilmeensä ja lattiaan kohdistetut silmät paljastivat, miten pettynyt hän oli.
"Haluaisin kuitenkin nähdä sinut vielä. Ei huomenna, eikä ylihuomenna, mutta ehkä sen jälkeen. Sopisiko?" Mimmi kysyi.
"Totta kai. Minä soitan sinulle." Jaffa vastasi ja yritti hymyillä. Hän sai aikaan korkeintaan irvistyksen.
"Hei sitten!" Mimmi sanoi ja lähti kohti ovea. Jaffa ei ehtinyt vastata kun tyttö oli kadonnut.
"No johan oli noloa..." Jaffa kirosi mielessään ja hänen olisi tehnyt mieli hakata päätään seinään. Tyttö piti häntä varmaan ihan tollona ja nauroi parhaillaan hänelle!
Muutaman päivän päästä Jaffa päätti kuitenkin koota itsensä ja olla luovuttamatta. Niinpä hän kutsui Mimmin ulos ja toivoi, ettei saisi tällä kertaa rukkasia. Kun Jaffa ja Mimmi olivat ensin puhelleet jonkin aikaa niitä näitä ja käynneet syömässä, Jaffa päätti tehdä romanttisen siirtonsa.
Tällä kertaa hän yritti erilaista lähestymistapaa. Suoraan Mimmin huulien kimppuun hyökkäämisen sijaan hän oli ostanut seuralaiselleen kimpun ruusuja. Ne tuntuivat tekevän vaikutuksen; Mimmi ilahtui melkoisesti, kun Jaffa oli muistanut häntä niin kauniilla tavalla.
Ei mennyt kauaa kun Mimmi alkoi vastata Jaffan pieniin flirttailuyrityksiin, ja ennen kuin Jaffa huomasikaan, Mimmi ja hän todella hellivät toisiaan.
"Sinussa on jotain eriskummallista. Et ole sen tyyppinen mies johon normaalisti retkahtaisin, mutta jotain sinussa on..." Mimmi kihersi Jaffalle.
Koska Mimmi ei enää torjunut Jaffaa, Jaffa päätti yrittää onneaan uudelleen, mitä tule ensisuudelmaan. Ja tällä kertaa hän ei hapuillut tyhjää - Mimmi vastasi suudelmaan mielellään. Jaffan sydän laukkasi riemusta, kun tyttö, jonka hän halusi kipeästi omakseen, ei ehkä sittenkään pitänyt häntä aivan pellenä!
Mutta sitten Jaffa teki virheen. Ilmeisesti Sateenkaaren sukuvikana (eli tämän pelaajan hätäisyytenä ;D), Jaffankin oli pakko kosia rakastaan hyvin lyhyen tutustumisajan jälkeen.
Ensin kaikki näytti hyvältä.
Mutta sitten Mimmi naurahti ja levitteli käsiään: "Ei hyvä tavaton ei!"
Jaffa tunsi jälleen olonsa tyhmäksi.
"Äh, onpa kiusallista... Hmm... En minä vielä halua tuollaista päätöstä tehdä. Voisin hyvin suostua jossain vaiheessa, mutta en vielä." Mimmi selitti hätääntyneenä.
"Hyvä on, ymmärrän kyllä. Olin kai vähän, liian innoissani..." Jaffa sanoi ja hakkasi mielessään päätään seinään.
"Ei se mitään! Edetään vähän rauhallisemmin niin ei tässä mitään." Mimmi rohkaisi.
Lopulta Mimmi oli halukas kuitenkin muuttamaan yhteen Jaffan kanssa. Se oli iso asia Jaffalle, vaikkei Mimmi vielä ollut luvannut suostuvansa Jaffan kosintaan. Yhteenmuutto oli kuitenkin jo jonkinlainen lupaus, ja se tarkoitti molemmille sitä että nyt oltiin vakavissaan.
Mimmi sai muodonmuutoksen ja näyttääkin vallan kauniilta! Tässä Mimmin tiedot:
piirteet: ulkoilun inhoaja, ylitunteellinen, yksinäinen susi, herkkäuninen, kunnianhimoinen
horoskooppi: kauris
suosikit: egyptiläinen (musiikki), vokki, lila
elämänhaave: Suuryrityksen toimitusjohtaja
Hetkonen, etkö ollutkaan vaikeasti tavoiteltava, häh? Tuon elämänhaaveen kanssa tulee tukalaa. Kun oranssi sukupolvi ei saa mennä töihin... Noh, eipä auta itku markkinoilla, en voi toteuttaa tuollaista toivetta.
Kun Mimmi oli asettunut taloksi, Jaffan ja Mimmin suhde alkoi tosissaan kukoistaa. He olivat jatkuvasti kiinni toisissaan. Eipähän Jaffan tarvinut enää murjottaa ja näyttää turtle-naamaa kun Ruska ja Vanamo kuhertelivat. Nyt roolit olivat oikeastaan kääntyneet toisin päin, koska Jaffan ja Mimmin jatkuva lirkuttelu ajoi muut talouden jäsenet melkein hulluuden partaalle...
Kun rakkaus oli saanut kasvaa rauhassa molempien mielessä, Jaffa päätti esittää sen tärkeän kysymyksen rakkaalleen uudestaan. Jaffan kurkkua kieltämättä hieman kuristi kun hän asettui polvilleen. Entä jos Mimmi vastaisi tälläkin kertaa ei? Jaffa ei ehkä kestäisi toisia rukkasia ja alkaisi epäillä, leikkiikö Mimmi vain hänen kanssaan.
Pelot kuitenkin osoittautuivat turhiksi, Mimmi vastasi myöntävästi. Jaffa ei olisi voinut olla onnellisempi, ja Mimmikin tunsi olevansa onnellinen valintaansa. Nyt hän oli valmis sanomaan kyllä tälle komealle nuorelle miehelle. :)
Mimmi ja Jaffa olivat olleet kunnon "siveyden sipuleita". He eivät näet olleet vielä hypänneet yhteiseen petiin. Mimmi sen sijaan nukkui (vielä jokseenkin keskeneräisen) yläkerran makuuhuoneessa, joka oli varattu Jaffalle ja Mimmille, kun heistä tulisi pariskunta. Jaffa nukkui vielä vanhassa huoneessaan.
Vanamo aiheutti edelleen satunnaisesti hämminkiä flirttailemalla Ilonalle. Mitä ihmettä Vanamo. :D Sitä mieltä olivat varmaan myös simit, varsinkin Ilona.
Nyt kun Jaffa oli löytänyt oman sydänkäpysen, hänkin innostui jumppaamaan rakkaansa kanssa. Jokseenkin koomisen näköistä tuo on, mutta olihan Mimminkin määrä kohottaa kuntoaan.
Myös soittotaidot pääsivät hiottaviksi. Molemmat menivät välillä puistoon musisoimaan muutaman lantin toivossa. Puistossa soittaminen oli kylläkin silkkaa kidutusta Mimmille, joka inhosi ulkona olemista. Huonompi homma. :D
Viimein koitti ilta, jolloin oli määrä viettää Jaffan ja Mimmin häitä. Mimmin vanhemmat oli kutsuttu, samoin Ilonan rakas ystävä. Mimmin isä halasi tytärtään pitkään kun tavoitti hänet hääjoukon keskeltä.
"Olet kaunis, tyttäreni!" isä kuiskasi ainokaiselleen. Oli raskasta päästää perheen ainoa lapsi lentämään pesästä.
Jaffa sai tilaisuuden tutustua viimeinkin appivanhempiinsa. "Isä ainakin vaikuttaa täysjärkiseltä ja mukavalta..." Jaffa mietti helpottuneena kun hänen pelkonsa kauhujen appiukosta ei toteutunut. Myös Mimmin isä tuntui pitävän Jaffasta, vaikka hän oli aina ollut tarkka siitä, ketä hänen tyttärensä tapailee.
Hääseremonia vietettiin pihalla ulkolyhtyjen loisteessa. Tunnelma oli kaunis ja idyllinen, kuten pienissä häissä yleensä. Parin lumoutuneet katseet toisiaan kohtaan olivat kuitenkin se tekijä, joka sai juhlavieraiden mielen helläksi.
Vanamokin tuntui liikuttuvan, vaikkei hän Jaffaa juuri tuntenutkaan. Mimmin isä katseli pariskuntaa ilon kyynel silmäkulmassa kiiluen. Hän olisi kyllä voinut panostaa vähän pukeutumiseen. Kireät ratsastushousut vanhalla kaljuuntuneella ja pullukalla miehellä eivät ole kovin imartelevat, varsinkaan juhla-asuna... : D
Ja niin he saivat toisensa! Mikä suloinen ja hauska pariskunta. :)
"Nappasinhan minä sinut kuitenkin!" Jaffa härnäsi tuoretta vaimoaan.
"Pitihän minun vähän kokeilla kuinka tosissasi olet..." Mimmi kuittaili leikkisästi takaisin.
"Ole hiljaa tai suutelen sinua!" Jaffa uhkasi ja Mimmi alkoi nauraa.
Juhlavieraat olivat haltioissaan ja iloitsivat ympärillä. Mimmi ja Jaffa eivät kuitenkaan nähneet juuri sillä hetkellä muuta kuin toisensa.
Kun muut juhlivat tuoretta avioparia, Mimmin isä päätti ilmaista ihailunsa Vanamoa kohtaan kukkasin.
"Mitä -? Hyi EI!" Vanamo huudahti ja lampsi posket punaisina sisälle.
Juhlat jatkuivat lopulta sisätiloissa. Musiikkia, ruokaa, juomaa ja iloista tunnelmaa. Hääjuhlat olivat kaikkien mieleen ja lopulta totaalisen poikki oleva aviopari ja juhlaväki lähtivät kukin tahollaan nukkumaan. Mimmiä ja Jaffaa odotti makuuhuone, jossa Mimmi oli jo aikaisemmin nukkunut. Sinne he kömpivät onnellisina.
Näistä ilmeistä päätellen ei mene kauaa, kun saamme kolmannen, eli mustan sukupolven ensimmäisen jäsenen maailmaan. ;) Nyt on aika jättää pariskunta omaan rauhaansa, hääyötä viettämään.
---
Semmoista tällä kertaa, osa tuli nyt aika nopeasti edellisen perään, katsotaan miten on seuraavan osan laita. Mutta kommentteja osasta? :)
Seuraavassa jaksossa pistetään käyntiin Jaffan ja Mimmin avioelämä, ja Ruska muuttaa puolisonsa Vanamon kanssa oman katon alle. Mimmin ja Jaffan esikoinen syntyy, mutta tuleeko perheenjäseniä lisääkin...? Seuraavaan osaan,
- Simskatti :)
Kommentit