Legacy Sateenkaari 2025-09-15T15:23:01+03:00 Blog Integration Feed Generator https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/ Simskatti https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/ <![CDATA[Heipähei]]> Enpä tiedä käykö täällä ketään enää, mutta ajattelin nyt kuitenkin laittaa vielä tämän viestin. Siis minun piti jatkaa tarinan kirjoittamista kesän 2013 jälkeen, mutta elokuussa 2013 minulle kävi juttuja, joiden johdosta sairastuin vakavasti ja olin sairaslomalla todella pitkään. Voimavarani olivat ihan nollassa joten en jaksanut tätä tarinaakaan kirjoittaa, vaikka pidinkin Lc Sateenkaaren kirjoittamisesta. En oikein enää osaa jatkaa tarinaa vaikka joskus tulee fiilis, että voisi yrittää. On niin naurettavan pitkä aika siitä kun pelasin tuolla perheellä ja viime osan kirjoittamisesta. Mietin kuitenkin, että ehkä joku päivä vielä luon uuden tarinan tai jotain. Jos näin teen, laitain tänne(kin) sivulle tietoa siitä.

Ja sairastumisestani ei tarvitse huolestua, voin nykyisin hyvin.

Kiitos joka tapauksessa lukijoille ja hyvää joulun odotusta. :)

]]> 2014-12-02T21:26:00+02:00 2019-11-23T14:05:47+02:00 https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/lue/2014/12/heipahei Simskatti https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/ <![CDATA["Kesäloma"]]> Moi kaikki ihanat lukijat! Olen tosi pahoillani, etten ole ilmoittanut tänne mitään. Kävikin sitten niin, että menin keväällä töihin ja elämästäni tuli paljon kiireisempää ja sitten kesäkuun alussa tuli ero pitkästä avoliitosta... Olen kunnossa ja oikeastaan tosi onnellinen nykyisin. :) Olen muuttamassa pian toiseen asuntoon. Muutin siis ensin yhteen, mutta tämä on ollut kamala ja liian iso vuokra... Pelikoneeni on vanhemmillani "evakossa". Muutan tällä viikolla uuteen kämppään ja jos saan inspiraation, saatan hyvinkin jatkaa kirjoittelua sitten syksymmällä jos on tylsää ja innostun. Mutta olisi kiva, jos ihmiset kommentoisivat tähän, haluaako porukka että jatkan tätä vielä? Moni on varmaan jo ajatellut, että lopetin tämän, mutta elämässä tuli vaan niin valtava kriisi, että en ole ehtinyt edes miettiä legacyani.

Sateenkaaren perhe on aivan ihana, mutta mulla on aina niin pajon projekteja (kun olen niin monista asioista kiinnostunut, lukemisesta, piirtämisestä, musasta, peleistä...), että joskus en vaan malta keskittyä yhteen kunnolla. Mutta hei, ei sitä koskaan tiedä. Jokinenkin meinasi tyssätä ja meni monta vuotta että sain sen kasaan, mutta tämä on erilainen legacy ja hauskempi pelata. :) Joten ihmiset, kertokaa mielipiteitä jos eksytte tänne blogiini!

Pidän nyt jokatapauksessa "kesälomaa". Olen siis ollut saikulla töistä kun tuli lievä työuupumus... Ja pitää yrittää nauttia kesästä kuitenkin. Hyvää kesää joka tapauksessa kaikille!

]]> 2013-07-23T12:48:00+03:00 2019-11-23T14:05:49+02:00 https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/lue/2013/07/kesaloma Simskatti https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/ <![CDATA[Osa 10: Riitojen talo]]>


-



Jaffan pää oli aivan pyörällä, kun hän seisoskeli juoma kädessään baarissa. Missä välissä hänen elämänsä oli ajautunut tähän pisteeseen? Aivan kuin kaikki langat olisivat karanneet Jaffan käsistä yhtäkkiä. Hän ei ollut enää varma mistään.





Juomaa jonkin verran nautittuaan Jaffan päähän pälkähti ajatus. Mahtaisiko hän enää kelvata naisille, kun oli keski-iässä? Hän näki baarissa viehättävän naisen, ja meni juttelemaan naiselle. Kaikki meni hyvin niin kauan kunnes Jaffa yritti flirttailla uudelle tuttavuudelleen. Nainen kiukustui kunnolla, sillä hän oli naimisissa ja piti Jaffan käytöstä törkeänä.





Mentyään nolona kotiin, Jaffa ei saanut unta, kun ajatukset pyörivät hänen päässään kehää. Hän tunsi olonsa luokattoman onnettomaksi. Jaffa tunsi olevansa pettynyt kaikin puolin elämäänsä. Jopa lapset tuntuivat välillä taakalta, varsinkin nyt kun Noen murrosikä oli puhjennut kukkaan ja tyttö kapinoi jatkuvasti vanhempiaan vastaan. Vaikka lapset olivat rakkaita, ainoastaan Salmiakkiin Jaffa koki saaneensa yhteyden. Entä suhde Mimmiin sitten? Se oli ollut jo pitkään etäinen ja rakkaudeton. Tuntui, että he olivat yhdessä vain lasten takia. Ne loimuavat rakkauden tunteet, joita heillä oli ollut, olivat kuolleet pois.





Aamulla Mimmi oli raivona saatuaan tutultaan puhelun Jaffan edellisen illan käytöksestä. Jaffan käytös baarissa ei ollut jäänyt muilta asiakkailta huomaamatta.

"Mitä ihmettä sinä olet touhunnut eilen?! Etkö yhtään häpeä!?" Mimmi vaahtosi.

Jaffaa Mimmin reaktio ärsytti suunnattomasti ja hän kivahti: "Niin kuin et itse olisi vähän aikaa sitten käyttäytynyt yhtä asiattomasti! Luuletko etten ole saanut kuulla mitä touhusit itse selkäni takana kun pääsi oli sekaisin. No, nyt on minun vuoroni olla sekaisin!"





"En voi olla ajattelematta, onko tässä enää mitään järkeä! Miksi me olemme yhdessä? Olemme nähtävästi onnettomia, kun haemme huomiota muualta. Sinä et huomioi minua nykyisin koskaan!" Mimmi sanoi tuskastuneena.





"Jaa, että onko tämäkin minun syyni? Mitä sinä muka olet tehnyt tämän parisuhteen eteen sitten?! Sen jälkeen kun saimme lapsia, olen ollut ikuinen kakkonen sinulle. 'Lapset sitä lapset tätä, mitäs Jaffasta on väliä'! Minusta tuntuu ettei liitossamme ole rakkautta enää ollenkaan!" Jaffa raivostui.

Riitely jatkui pitkään ja lopulta molemmat osapuolet olivat sitä mieltä, että suhde teki molemmat onnettomiksi. Niinpä he tekivät raskaan päätöksen; oli aika erota. Heidän suhteensa oli jo pitkään ollut heikolla pohjalla, ja kumpikaan ei halunnut jatkaa yhdessä.





Mimmi ryhtyi etsimään itselleen asuntoa sillä aikaa kun Jaffa vetäytyi pää höyryten yläkertaan. Jaffa ei voinut uskoa että suhde oli päättynyt näin onnettomasti. Mikä oli mennyt pieleen, he olivat olleet kuitenkin kovin rakastuneita tavattuaan.





Kun Mimmi oli saanut vinkin vapaasta asunnosta, hän keräsi tavaransa ja häipyi vähin äänin. Jaffa katseli ikkunasta Mimmin auton jo etääntyviä takavaloja ja huokaisi syvään.





Jaffan mieliala oli surkea. Hän oli kokenut eron kerran aiemmin Ruusan kanssa, mutta tämä oli jotain vielä pahempaa. Hän ja Mimmi olivat kuitenkin olleet naimisissa ja heillä oli peräti kolme yhteistä lasta. Tuntui kammottavalta, että heidän onnensa oli kääntynyt laskuun niin nopeasti ja heistä oli tullut etäinen ja riitaisa pariskunta. Pahimmalta tuntui, että molemmat olivat alkaneet pälyillä ympärilleen, etsiä flirttiä muiden kanssa. Mutta Jaffa oli tyytyväinen, ettei sentään ollut tapahtunut mitään flittailua pahempaa. Pettäminen olisikin vasta ollut melkoinen kirsikka koko sotkun päälle.





Kuten edellisen eron kohdalla, Jaffa suuntasi nytkin ihmisten ilmoille. Hän ei kestänyt olla kotona yksin masentavien ajatustensa kanssa. Jaffa mietti, mahtaako hän enää ikinä tavata ketään. Jaffa mietti myös, ettei välttämättä enää ikinä haluaisi sitoutua vakavasti, jos vakavat suhteet tuottavat aina näin paljon tuskaa päättyessään.





Jaffa yritti muistaa, että hän selvisi edellisestäkin erosta ja selviäisi tästäkin. Se vaatisi luultavasti aikaa, mutta elämä voittaisi lopulta. Nyt hänen täytyisi keskittyä pitämään kolmen lapsen katras kurissa. Hänestä oli periaatteessa tullut nyt yksinhuoltaja.





Siinä missä Jaffan rakkauselämä oli pakkasen puolella, Noen elämään oli juuri astellut tämä suloinen ja mukava poika, jonka hän oli nähnyt usein koulussa, mutta sitten törmäsi vielä tähän eliksiiripuodissa. Noki tunsi pienen ihastuksen heräävän itsessään, kun hän jutteli pojan kanssa. Lopulta hän ei enää voinut pidätellä itseään, vaan ryhtyi flirttailemaan ihastukselleen. Poika, Ano, vastasi Noen iloksi flittailuun. Mutta kun Noki intoutui yrittämään suudella Anoa, kaikki ei mennyt niin kuin elokuvissa:







Noki joutui kokemaan saman häpeän ja pettymyksen kuin isänsä aikoinaan Mimmin tavattuaan. Noki oli todella häpeissään, mutta Ano rauhoitteli häntä ja sanoi, että pitää kyllä Noesta ja haluaisi tavata uudestaan, mutta haluaisi aloittaa kuitenkin mieluummin kaveripohjalta vähän rauhallisemmin. Noki tyytyi Anon ehdotukseen ja oli helpottunut, ettei poika pitänyt häntä aivan idioottina vaan antoi hänelle vielä mahdollisuuden. Hyvästeltyään uuden ystävänsä Noki lähti kohti kotia.





Kotona Jaffa oli hyvin pahantuulinen. Ero Mimmistä oli kirpaissut syvältä ja nyt hän oli menossa kohti tyttärensä huonetta:





Noki oli taas vaihteeksi lintsannut koulusta ja Jaffa oli suunniltaan: "Mitä sinun päässäsi liikkuu oikein?! Sinun täytyy käydä koulua, piste. Vai haluatko, että laitan sinut sisäoppilaitokseen?! Jos et neiti ala ryhdistäytyä, joudut uusiin maisemiin!"

Jaffa lähti pois huoneesta kuin myrskyn merkkinä ja Noki jäi suu ammollaan järkyttyneenä huoneeseen. Oliko isä todella uhannut laittaa hänet sisäoppilaitokseen? Ajatuskin kylmäsi Nokea, hän ei ikänä haluaisi joutua pois tavallisesta koulusta. Noki päätti, että yrittäisi käyttäytyä paremmin jatkossa. Mutta eihän se helppoa ollut kun murrosikä jylläsi päällä ja Nokea otti niin usein päähän koko koulu.





Vaikka tieto Jaffan ja Mimmin erosta oli saanut lapset apeiksi, oli silti Hämyn ja Salmiakin aika kasvaa teineiksi. Syntymäpäivähuuma oli vaisumpaa kuin normaalisti olosuhteiden takia, mutta Jaffa ja Noki yrittivät urheasti hurrata kaksosille.





Hämystä kasvoi kiinnostavan näköinen nuori mies. Hämy on kovin hento ruumiinrakenteeltaan, kuten myös Salmiakki. He ovat ehkä perineet isoäitinsä hoikkaa vartaloa.

Hämyn uusi piirre: surkimus

Nyt kun muistin valita piirteet Hämylle ja Salmiakille, minun ei sentään tarvitse stressata heidän koulumenestystään aikuiseksi kasvun piirrettä ajatellen.





Salmiakista kasvoi kaunis nuori nainen. Tuo meikki on kylläkin vähän... Noh, sanotaanko näin, että onnistuin tekemään kauniimman meikin Salmiakin juhlameikistä. Mutta aikaa ei voi kääntää taaksepäin, joten eipä voi mitään. :D

Salmiakin uusi piirre: epäonninen





Koska Salmiakki on ajoneuvointoilija, hän halusi aloittaa autolla ajamisen opettelun heti. Jaffa suostuikin mielellään, koska Salmiakki oli edelleen hänen silmäteränsä. Samalla Jaffa sai myös muuta ajateltavaa kuin eron tuottamat ahdistavat ajatukset.





Jaffa purki energiaansa myös kuntoiluun ja jatkoi sim fu - ja soittotaitojen harjoittelemista. Jaffa onnistui saamaan kuntopisteensä täysiin, joten ainakin yksi tavoite noista kolmesta taitopistehaasteesta on saavutettu!





Tanssiaispäivä saapui! Noki oli ainoa, jolla oli pari tanssiasiin, mutta tämäkin meni paikalle omia reittejään. Kuvassa näkyy myös sitä Salmiakin onnistuneempaa juhlameikkiä. :D





Jaffan ajatukset taisivat harhailla tai katkeilla pahan kerran, koska eräänä iltana hän meni suihkuun vaatteet päällä. Eikä Jaffalla ole paljaan pinnan pelkoa, joten enpä tiedä mistä on kyse. :D





Kovasta ulkokuorestaan huolimatta Salmiakki oli mitä lämpimin ja helläsydämisin tyttö. Hän oli yleensä ystävällinen muille ja piti hyvää huolta Stella-koirasta. Isän kanssa hän pystyi juttelemaan monista asioista. Mutta ehkä teini-iän kiukunpuuskat tekisivät vielä tehtävänsä ja saisivat tämänkin tytön kiltin puolen horjumaan, ainakin hetkeksi.





Vihdoin ja viimein Noki sai kauan haluamansa noita-eliksiirin puodista! Nyt hän saattoi aloittaa taikojen harjoittelun. Totta puhuen olen hyvin pihalla noista taikavoimista vielä, enkä ole osannut ja muistanut juuri niitä kehittää. Mutta ehkä ajan kanssa.





Tässä osassa hyvin näkymättömäksi jääneen Salaman viimeinen elinpäivä koitti. Voi Salama, olit niin ihana sim kaikin puolin... :(





Salaman kuolema oli kova paikka koko perheelle. Salama oli ollut Jaffan tukena erokriisin keskellä ja ollut lämmin ja ihana isoisä lapsenlapsilleen. Nyt hän oli poissa, ja talo tuntui heti paljon autiommalta.





Keski-iän kriisin johdosta Jaffa oli törsännyt ja ostanut itselleen uuden komean auton. Tällä kertaa Salmiakki sai ajo-opetusta tässä autosta ja en voinut olla miettimättä, että olisikohan kuitenkin fiksumpaa käyttää ajo-opetuksessa sitä vanhaa ja ei-niin-hienoa autoa...?





Stellaa lenkitettiin hyvin harvoin, mutta kerrankin joku oli päättänyt viedä koiran ulos hihnassa sen sijaan, että Stella olisi juoksennellut tontilla vapaana. Koira oli varmasti usein pitkästynyt, kun kukaan ei (muka) ehtinyt viettää aikaa sen kanssa.





Noki oli noituuden myötä saanut käyttöönsä luudan, jolla viiletti ympäri kaupunkia. Ihan näppärä kulkupeli sinänsä, mutta tuo perusluuta on ainakin vähän hidas ja näyttää kyllä vähän koomiselta tuo maan tuntumassa lentäminen...





Noella oli eriskummallinen ja hieno suhde luontoon. Hän viihtyi paljon ulkona ja nautti luonnon kauneudesta ja ihaili sen erilaisia vipeltäjiä. Tällä kertaa Noki oli löytänyt luonnonhelmasta perhosen.





Tämän sukupolven sisaruusvihan teema ei ollut vielä ainakaan kovin pahasti nostanut päätään. Sisarukset olivat kyllä etäisiä eivätkä ystäviä keskenään, mutta kukaan ei suoranaisesti inhonnut toista. Mutta eiköhän siihenkin ehtisi tulla muutos, jos teini-iän kiukku herättäisi toiveita toisen tylyttämisestä.





Tällä kuvalla halusin kertoa seuraavaa: Vuodenajat-lisäosa liittyi pelini kirjoon. Ja voi että, tästä lisäosasta olen ainakin vielä pitänyt! Vuodenajoittain vaihtuvasta keskustorin touhusta en ole niin innostunut, mutta naapurusto on herännyt aivan uudelle tavalla eloon, kun erilaiset vuodenajat tuovat mukanaan pieniä yksityiskohtia. Keväällä lintujen laulu, kirkas auringonvalo ja kuvassakin näkyvät kukat, kesällä ukkosmyrskyt ja meressä uiminen, pakkasella ikkunoiden huurtuminen ja hengityksen höyryäminen... Mutta nuo pienet asiat piristävät naapurustoa, ja varsinkin talvi luo hyvin erilaisen tunnelman naapurustoon, joka on ollut yleensä aina aurinkoinen.





Kesä saapui ja Jaffa päätti suunnata naapuruston altaalle. Myös Stella-koira pääsi mukaan ja polskuttelemaan. :)





Vuodenajat-lisäosassa myös ufot tekivät come backin, mitä moni fani on kovasti odottanut. Minäkin kieltämättä ilahduin ufojen paluusta peliin, koska ufot ovat olleet hauska juttu Simssissä aina Sims 1:stä asti. Vieläkin muistan lämmöllä myös Sims 2 -legacyn puoliufoa perijääni, Mikaa. :) Ehkä tämäkin legacy saa jossain vaiheessa piristystä ufo-geeneistä? ;)





Tämä ufo hiippaili oven taakse ja pirautti ovikelloa. Vähän erilainen kontakti siis kuin Sims 2:ssa. :D Jaffa meni avaamaan oven tälle erikoiselle ilmestykselle ja alkoi tehdä tuttavuutta. Jonkin aikaa juteltuaan ufo pyysi Jaffalta nimikirjoitusta; Jaffan kuuluisuus lienee siis hyvinkin universaalia tasoa, vai? :D





Tällä vempaimella ufo lopulta lähti kiireesti takaisin mistä tulikin. Ufo lähtikin hyvin liukkaasti pois kun oli ensin ollut vähän aikaa perheen luona.







Että tämmöinen aamu, teinikapinaa kaksin kappalein! Miten mahtaa Jaffa selvitä kahden kiukuttelevan teinin kanssa?





Salmiakki halusi lintsata koulusta, joten eipä muu auttanut kuin toteuttaa hänen toiveensa. Salmiakki ei kuitenkaan jäänyt kotiin odottelemaan lintsaamisesta kiinni jäämistä, vaan liukeni keskustaan nauttimaan kesäriehasta. Ensitöikseen Salmiakki kävi tekemässä itselleen herkullisen jäätelön, joka oli sateenkaaren värinen, kuinka sopivasti. :)

Salmiakki kokeili myös erilaisia puuhia tontilla: hän kävi testaamassa luisteluradan ja katsoi sivusta myös syömiskilpailua.









Näemmä pelkkä kilpailun katsominen riitti tekemään olon huonoksi...





Salmiakki näki myös tämä jokseenkin koomisen näyn: ilmeisesti keijut eivät luistele luistinradalla, vaan lentävät... Hmm.





Kotiin tultuaan Salmiakki sai kuitenkin ikäväkseen huomata, että Jaffa tiesi hänen lintsanneen. Tyttö sai melkoisen moraalisaarnan isältään. Jaffa oli hyvin pettynyt, että Salmiakki, jonka hän oli luottanut olevan fiksu tyttö, oli tehnyt jotain niin tyhmää. Salmiakkia taas isän tiukkapipoisuus ärsytti. Eikö hän muka saanut ikinä tehdä mitä mieli halusi? Mutta Jaffa oli armoton ja antoi Salmiakille arestia.





Arestista jo valmiiksi kiukkuinen Salmiakki menetti totaalisesti hermonsa, kun veli tuli vielä kuittailemaan hänen lintsaamisestaan. "Tuki suusi!" Salmiakki kivahti.





Mutta kun Hämy ei lopettanut härnäämistä, Salmiakki sai tarpeekseen ja läimäytti Hämyä!





Tuostakos tilanne vasta paheni, ja kohta kaksoset ottivat yhteen ihan kunnolla!





"Siitäs sait! Älä hypi nenälleni, senkin nynny!" Salmiakki huusi veljelleen, jonka oli juuri selättänyt tappelussa.





"Enpä olisi siskosta tuollaista uskonut..." Hämy mietti pahalla mielellä ja lähti nöyryytettynä pois.





Käsirysyn äänet ja viimeistään Salmiakin huuto olivat saaneet Jaffan paikalle. "Mitä täällä tapahtuu?! Nytkö te täällä jo tappelettekin? Mitä ihmettä minä teidän kanssa teen, en jaksa tällaista nyt yhtään!" Jaffa hermostui ja käski lopulta Salmiakin huoneeseensa miettimään tekojaan.





Myös Hämy joutui puhutteluun, koska hän oli ärsyttänyt siskoaan tahallaan ja oli lähtenyt mukaan tappelemaan. "Ja sinä menet jäähylle! Arestia et tästä saa, mutta varokkin tekemästä lisää tällaisia töppäyksiä." Jaffa komensi.





Niinpä Hämy joutui tuijottamaan seinää seuraavan vartin. Kiukkuisena ja surullisena hän päätti, ettei puhuisi siskolle loppupäivän aikana sanaakaan. Tämä lienee sitä sisarusviha-draamaa, mitä mustassa sukupolvessa piti tapahtua...





Jaffa ei jaksanut olla kotona, kun kolme teiniä hyppi vuoroin seinille, joten hän suuntasi illalla puistoon rentoutumaan ja nauttimaan kesästä. Pieni rauha ja yksinolo tekivätkin hyvää ja Jaffa tunsi hermojensa rauhoittuvan pikkuhiljaa. Ehkä tämä tilanne vielä rauhoittuisi, ja olihan Noki kasvamassa aivan kohta aikuiseksi. Ajatus siitä, että talossa olisi kohta edes yksi teini-ikäinen vähemmän, rauhoitti Jaffaa vähän.





Ja niinpä syntymäpäivä tuli, Noen siis!





Ja tässä hän on! Noki on niin kaunis sim, että ihan hämmentää. Hän on perinyt todella kivat piirteet. :) Tässä Noen uudet tiedot:

uusi piirre: epäonninen (onnistuin siis!)
elämänhaave: Pahuuden perikuva

-

Tässä uusi osa, huh, oli vähän homma kirjoittaa ja taas oli pelaamisesta harmillisen paljon aikaa, niin oli vähän hankaluuksia muistaa juttuja... Mutta toivottavasti tykkäsitte. :) Seuraavassa osassa nähdään Salmiakin ja Hämyn siirtymä kapinallisista teineistä aikuisiksi. Uusi osa tuo mukanaan myös uuden perijän ja Jaffan elämä saa uuden käänteen.

Sitten perijävalinnasta vielä ja haasteesta:

On lienee selvää, että olen hyvin tykästynyt Nokeen, mutta minun oli otettava legacyhaasteen sääntö huomioon, jonka mukaan mustassa sukupolvessa perijäksi valitaan perheen musta lammas, eli se, jolla on huonoimmat suhteet sisaruksiin ja vanhempiinsa. Tästä suhteiden laadusta kartalla pysyminen oli pieni haaste, joten päätin ottaa kaikkien mustan sukupolven lapsien aikuiseksi kasvaessa screenshotit heidän suhteistaan perheenjäseniin. Tässä nyt esimerkiksi Noen yksi screenshot:




Lisäksi minun tulee ottaa huomioon ammatinvalinnassa se, että mustan sukupolven simit eivät saa valita suoraan unelma-ammattiaan (Noen kohdalla rikollisuus, koska sen uran huippu on hänen elämänhaaveensa), vaan heidän täytyy ensin saavuttaa uran huippu mahdollisimman vastakkaisen uran saralla. Niinpä Noki saa hakea töitä lainvalvonnan alalta. ;)

Mutta tässä kaikki tällä kertaa. :) Kommentteja toivoen!

- Simskatti
]]> 2013-01-14T15:39:01+02:00 2019-11-23T14:05:52+02:00 https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/lue/2013/01/osa-10-riitojen-talo Simskatti https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/ <![CDATA[Hyvää joulua!]]>
Mietin aiemmin, että olisin tehnyt seuraavan osan ennen joulua, mutta kävikin toisin kun sain yllättäen työpaikan ja olen ollut viime päivät töissä. Alan työstää uutta osaa sitten joulun jälkeen.

Hyvää joulua joka tapauksessa kaikille! :)




- Simskatti  *<:)
]]> 2012-12-23T12:15:01+02:00 2019-11-23T14:05:54+02:00 https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/lue/2012/12/hyvaa-joulua Simskatti https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/ <![CDATA[Osa 9: Kriisistä toiseen]]>


-



Jaffa oli alkanut kunnostautua isänä ja osallistui enemmän lastenhoitoon ja opettamiseen. Hän tuntui mieltyneen erityisesti Salmiakin kanssa touhuamiseen. Tytössä oli jotain, joka hellyytti Jaffaa enemmän kuin muiden lasten kohdalla.





Noki nautti suuresti pienten jekkujen tekemisestä muille perheenjäsenille. Milloin hän teki ansoja vessanpönttöihin ja milloin suihkuihin. Tällä kertaa hän oli valinnut kohteeksi alakerran vessan. Pahaenteisesti hihitellen Noki poistui vessasta ja ryhtyi seuraamaan tilannetta.





Nyt kun Noki oli jo lapsi, mutta Jaffalla ja Mimmillä oli hoidettavinaan Salmiakki ja Hämy, Noki tunsi olonsa joskus vähän mustasukkaiseksi. Hän ei juurikaan saanut vanhemmiltaan huomiota. Joskus tuntui, että hän sai huomiota ainoastaan silloin kun hän teki jotain pahaa. Vanhemmat olivat niin kiireisiä kaksosten kanssa, etteivät he juuri kiinnittäneet huomiota esimerkiksi Noen saavutuksiin koulussa.





Noella ei myöskään juuri ollut leikkiseuraa, kun sisarukset olivat vielä pieniä ja koulustakaan ei ollut oikein löytynyt kavereita. Onneksi Stella-pennusta oli sentään edes vähän iloa ja Noki leikki välillä pennun kanssa. Stella oli myös jäänyt aika vähälle huomiolle kun perheeseen olikin tullut yhtäkkiä niin monta lasta lyhyessä ajassa, joten oli hyvä kun edes joku ehti huomioida pentua.





Hämy ja Salmiakki eivät olleet yhtään niin kiukuttelevia ja oikukkaita lapsia kuin Noki oli taaperoiässä. Ehkä hyvä niin, koska työtä näiden kahden kanssa riitti tarpeeksi jo ilman sitäkin, että he olisivat vielä olleet hankalia tapauksia. Varsinkin Hämy oli Noki-siskoonsa verrattuna aika erilainen. Olivathan he piirteiltäänkin hyvä ja paha.





Salama saavutti uran huipun tiedealalla ja siten myös elämäntavoitteensa! Salama on ollut todella ihana kantasim tälle suvulle, mukavaa nähdä, että hän ehti saavuttaa elämäntavoitteensa. :)





Mimmin keski-iän kriisille ei vielä näkynyt loppua. Mimmi tarkasteli jatkuvasti kasvojaan ja mahdollisia ryppyjä peileistä silloin kun hän vaan kotiäidin velvollisuuksiltaan ehti. Vielä en ollut juuri ehtinyt toteuttaa hänen kriisiin liittyviä toiveitakaan, mutta parasta kai olisi.





Noen vessa-ansan uhriksi joutui näemmä Jaffa. Mutta ketkäs ne silloin jekuttivat samalla tavalla Salamaa aikoinaan? Ettet peräti olisi ollut sinä Jaffa? ;)





Tulipahan nähtyä ihmissusikin lähietäisyydeltä. Vitsit että simssin ihmissudet ovat naurettavia, ei sillä että ihmissusista pitäisin muutenkaan hahmoina erityisesti. :D Mutta ensimmäinen ajatus tämän neidin/rouvan nähdessäni taisi olla, että tuollaiset minishortsit noiden sääri- ja jalkakarvojen kanssa eivät ole kovin imarteleva näky.





Pitkältä tuntuneen pentuajan jälkeen Stella kasvoi aikuiseksi koiraksi!





Ja tämä oli ensimmäinen asia mitä Stella teki kasvettuaan. :D 





Noki yritti kovasti keskittyä koulunkäyntiin, mutta hänestä oli vaan todella tylsää tehdä läksyjä päivätpitkät. Kukaan ei ehtinyt juuri auttaakaan, joten Noki oli yleensä omien hoksottimiensa varassa.





Jo lapsena Noki ei juuri välittänyt kotiintuloajoista. Toki hän yritti ehtiä kotiin ajoissa, mutta välillä ei aina onnistunut. Tällä kertaa Noki oli päättänyt lähteä pyörällä käymään hautausmaalla.





Haamuja hautausmaalla ei vielä näkynyt, mutta Noki löysi maastosta kilpikonnan, johon mieltyi kovasti. Noki onnistui nappaamaan tämän pienen kilpikonnan ja lähti ajamaan kotiin iloisena.





Perhe hankki kilpikonnalle oman terraarion. Noki oli iloinen uudesta lemmikistä ja huolehti siitä tunnollisesti. Jaffa ja Mimmi suostuivat kilpikonnan pitämiseen sen kummempia vastustelematta, olivathan he jättäneet Noen paljolti huomiotta ja halusivat nyt korvata asian jotenkin.





Ajan myötä ilmeni, että Salmiakki oli selvästi Jaffan suosikki, mistä jo osan alussa mainittiinkin. Salmiakki oli iloinen tyttö ja tuntui myös kiintyneen vahvasti isäänsä. Salmiakin kanssa Jaffa jaksoi leikkiä ja hassutella vaikka joka päivä. Ehkä hän oli ajan myötä kypsynyt isän rooliin? Noen syntymä oli kuitenkin saattanut tulla liian pian. Nyt Jaffa oli jo aikuistunut enemmän ja valmis ottamaan vastuuta.





Mimmi haaveili kriisinsä keskellä kovasti tatuoinnista, joten hän sai niitä peräti kaksin kappalein:





Molempiin ranteisiin tuli tällainen kuvio, ei muuten ole edes niin pahannäköinen! Jotkut simssin valmistatuoinnit ovat yllättävän hyvännäköisiä, vaikka en ehkä itselleni sellaisia laittaisikaan. :D





Mimmi sai toteuttaa kriisiin liittyviä toiveitaan myös lisää. Hän flirttaili tälle tuikituntemattomalle ukkelille. Tietysti paparazzi oli selän takana kuvaamassa. Nyt Mimmin ei auttanut kuin toivoa, ettei tieto hänen flirttailustaan toisen miehen kanssa kantautuisi Jaffan korviin.





Vo pyhä sylvi nyt. Näitä keijuja, vampyyreitä, ihmissusia ja ties mitä on joka puolella! 8( Lopulta laitoin asetuksista pois simien muuttumisen yliluonnollisiksi olennoiksi. On niin naurettavaa kun joka toinen naapuruston sim on ties mikä olento... 





Aw tuo kilppari on niin söpö! Olin pienenä ihan käsittämättömän kiinnostunut kilpikonnista, varsinkin sellaisista pienistä poikasista, mutta meille ei koskaan tullut kilpikonnaa. :D





Jaffan ja Mimmin suhteen romantiikka oli kääntynyt melkoiseen laskusuhdanteeseen kaksosten synnyttyä. He yrittivät aina välillä viettää laatuaikaa yhdessä, mutta arki oli usein niin kiireistä, että hyvä kun he ehtivät edes puhua toisilleen päivän aikana.





Noki nautti edelleen Stellan kanssa leikkimisestä silloin tällöin. Koirasta oli paljon iloa silloin kun olo oli vähän yksinäinen.





Mimmin keski-iän kriisi alkoi viimein olla ohitse, ja onneksi hän oli selvinnyt siitä ilman sen kummempaa draamaa. Mimmi alkoi taas rauhoittua ja nauttia elämästään murehtimatta jatkuvasti valintojaan.





Tontilla "vieraili" välillä erään kulkukissan haamu. Raasu kuoli Sateenkaaren perheen tontilla, ja meni pitkään ennen kuin bongasin hautakiven pihan perältä. Kissa käyskenteli talossa ja asettui kerran nukkumaan tähän petiin. Käy sääliksi toista... :(







Tuli kaksosten syntymäpäivä!





Tässä Salmiakki! Kuten jo taaperoiän piirteistä osasin vähän päätellä, Salmiakki on selkeästi eniten äitinsä näköinen. Harmi että Jaffan persoonalliset kasvonpiirteet eivät ole juuri periytyneet Salmiakille.

Salmiakin uusi piirre: ajoneuvointoilija





Hämy on kovin erinäköinen kuin siskonsa, ainakin siihen nähden että he ovat kaksoset. Hämyllä on myös jännästi vihreät silmät, vaikkei kellään perheessä ole ollut tuon värisiä silmiä.

Hämyn uusi piirre: siisti





Synttärirumbaa riitti kun myös Noella oli synttärit!





Noesta varttui sievä teini, jolla on hyvin selvästi paljon isänsä piirteitä. Alkuun Noki näytti silmääni jotenkin oudolta kasvoistaan, mutta jonkin ajan päästä aloin pitää häntä hyvin kauniina siminä.

Noen uusi piirre: hyväkäytöksinen

Kun olin arponut uuden piirteen, muistin vasta, että Noen on oltava myös surkimus/epäonninen. Niinpä jouduin pitämään  huolen, että saan valita hänen piirteensä sitten kun hän kasvaa aikuiseksi. Jauks, se tarkoittaa siis sitä että hänellä on oltava kympin koulumenestys. Kuinkahan se onnistuu kun minun on toteuttava hänen teinikapinaan liittyvät haaveensa, esimerkiksi lintaamisesta... :D





Ja kuinkas sattuikaan, jo seuraavana aamuna Noki heräsi kiukkuisena kuin ampiainen, haaveissaan lintsaaminen, kepposet, ilkeily muille ja kaikkea muuta yhtä kivaa. :D Noh, eihän minun auttanut muu kuin toteuttaa niitä, kun säännöt näin sanelevat.





Jos Salmiakki ja Jaffa olivat kuin paita ja peppu, niin samoin oli Hämyn ja Mimmin laita. He tulivat hyvin toimeen ja viettivät usein aikaa yhdessä. Tällä kertaa he olivat päättäneet pelata erän dominoa.





Noki poti teini-iän angstiaan ja lorvaili kaupungilla vaikka hänen olisi pitänyt olla koulussa. Yhdessä vaiheessa Noki pistäytyi eräässä kaupassa ja sieltä ulos tullessaan huomasi tämän varsin ärsyttävän näköinen muovi-flamingon. Ja totta kai se piti käydä potkaisemassa kumoon. Minua tämä huvitti, kun mieleeni tuli jo Sims 1:ssä esiintynyt flamingon potkaisu -toiminto. Muistan että ykkösessä flamingo taisi vielä päästää "kiljahduksen" kun sitä potkaisi. : D 

Voi kunpa muistaisin yhtä hyvin niitä tärkeitä ja hyödyllisiä asioita kuin tällaisia aivan randomeja ja jokseenkin turhia... : D





Koska tila lasten makuuhuoneessa alkoi käydä ahtaaksi kaksostenkin kasvettua, Noki sai oman huoneen. Yläkerrassa on näet ollut käyttämättöminä ja sisustamattomina pari huonetta. Mutta tässä paljastuu myös samalla pieni suunnitelmani Noen varalle.





Vaikka en niin kauheasti innostunutkaan Supernatural-lisäosasta, päätin että haluaisin tehdä jostain simistä suvussa noidan, on hän sitten lopulta perijä tai ei. Noki tuntui tähän rooliin hyvin sopivalta. Joten niinpä Noki sai aloittaa alkemian maailmaan perehtymisen.





Jaffa oli peräti neljän tähden julkkis, joten häneltä kysyttiin nimikirjoituksia aina silloin tällöin. Tällä kertaa nimikirjoitusta kerjäsi hiukan ironisesti paparazzi, joka yllätys yllätys oli hänkin ihmissusi...





Mimmillä meinasi totaalisesti palaa päreet esikoisen kanssa. Noki lintsaili, rikkoi kotiintuloaikoja ja muutenkin käyttäytyi aivan vanhempiensa toiveiden vastaisesti. Niinpä eräänä aamuna Mimmi ei enää jaksanut painaa kaikkea villaisella vaan antoi tytölle arestia.





Mutta Nokipa ei suhtautunut kovin vakavasti arestiin. Toki hän yritti olla suututtamatta vanhempiansa lisää, mutta livisti kotoa aina kun jomman kumman silmä vältti.





Myös Salmiakki nautti Stellan kanssa leikkimisestä. Eipä Stellaa kukaan oikein ehtinytkään helliä ja huomioida. Nokikaan ei enää niin paljoa touhunnut Stellan kanssa. Onneksi kuitenkin joku jaksoi silittää tätä sympaattista koiraa.





Tyypillistä illanviettoa Sateenkaaren perheessä: Jaffa hioi soittamistaitojaan, Salmiakki ja Hämy söivät illallista tai iltapalaa ja Noki pähkäili läksyjensä kanssa.





Lopulta, kun Noki oli tunnollisesti tehnyt läksynsä ja osallistunut kotitöihin, Jaffa vapautti Noen arestista. Noki yllättyi isänsä reilusta päätöksestä päättää aresti etukäteen ja kiitti isäänsä.





Nyt kun Salmiakki ja Hämy olivat kasvaneet kouluikäisiksi, Jaffalla ja Mimmillä oli taas enemmän aikaa, mikä tarkoitti sitä että heillä oli aikaa myös enemmän suhteensa hoitamiseen. Nyt kun Mimmin kriisikin oli ohi, pariskunnalla meni taas selkeästi paremmin.





Mutta jotain kummaa oli tekeillä myös Salaman kohdalla; Salama tapasi yhä silloin tällöin rakasta ystäväänsä, mutta tämä ystävä oli alkanut osoittaa outoja hellyydenosoituksia Salamalle. Tässä kuvassa he esimerkiksi halaavat romanttisesti. Eihän siinä mitään pahaa sinänsä, mutta pakosti vähän huvittaa jos Salama näin vanhoilla päivillään ihastuukin miespuoliseen ystäväänsä. :D





Noki ramppasi jatkuvasti eliksiiripuodissa tiedustelemassa, oliko noidaksi muuttavaa -eliksiiriä edelleenkään myynnissä. Mutta aina hän sai nokkavalta kassatädiltä saman vastauksen: "No ei ole." Noki alkoi jo turhautua, hän halusi muuttua noidaksi niin pian kuin mahdollista, mutta hänen omat alkemiataitonsa eivät vielä riittäneet valmistamaan eliksiiriä itse.





Noki löysi perheelle jälleen uuden lemmikin, nimittäin kullankeltaisen käärmeen. Käärme sai kodin Noen huoneesta. Jotenkin käärme sopiikin hyvin Noen tulevaan noita-imagoon. :D





Jaffa lähti kaupungille pitkästä aikaa ja kohtasi siellä siskonsa. Mutta voi järkky mitkät meikit peli oli Ruskalle arponut, melkoinen zombi-look. :D Tässä kuvassa meikki ei edes näytä niin pahalta kuin lähikuvassa.





Jaffan syntymäpäivä koitti!





Näin komea on entistä aikuistuneempi Jaffa! Hassua, mutta jotenkin tuo vähän vanhempi ulkomuoto jopa pukee Jaffaa paremmin kuin nuoren aikuisen. Hänestä hehkuu sellaista charmia, tai jotain. :D Mutta keski-ikä ei tullut Jaffallekaan ilman yllätyksiä; myös Jaffa huomasi potevansa keski-iän kriisiä. Mahtaisiko perhe selvitä toisestakin kriisistä ehjin nahoin?

---

Kysymykseen saadaan vastaus seuraavassa osassa! Luvassa onkin yllätyksiä ja melkoista draamaa, kun myös Salmiakki ja Hämy siirtyvät lapsuuden rauhallisista vuosista teini-iän mielialanvaihteluihin. Seuraavaan osaan ja mukavaa joulun odotusta kaikille! :)

- Simskatti :)
 


]]> 2012-12-13T15:07:01+02:00 2019-11-23T14:05:57+02:00 https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/lue/2012/12/osa-9-kriisista-toiseen Simskatti https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/ <![CDATA[Osa 8: Hyvät, pahat ja nerot]]>

---



Saamme tässä vastauksen edellisen jakson lopun kysymykseen... Noki ei todellakaan ollut niin herttainen ja helppo lapsi kuin ehkä kuvassa näytti. Jaffan ja Mimmin hermot olivat koetuksella, kun Noki sai raivareita mitä erikoisemmissa tilanteissa. Vanhemmat yrittivät olla kärsivällisiä, mutta lapsen temppuilu sai väkisin otsasuonen tykyttämään hetkittäin.





Mimmi suhtautui Nokeen silti suurella lämmöllä ja huolenpidolla. Hän palvoi esikoistaan, ja ei tehnyt juuri muuta kuin touhusi jotain Noen kanssa tai huolehti hänestä. Ainoastaan silloin kun Noki nukkui, Mimmi keskittyi johonkin muuhun. Jaffa oli sitä mieltä, että Mimmin touhu meni joskus hemmottelun puolelle, muttei viitsinyt kritisoida vaimonsa kasvatustaitoja, ettei saisi kauheaa huutoa niskaansa.





Jaffa ja Mimmi yrittivät toki pitää vielä romantiikkaa yllä, vaikka lapsen tulo oli vaikuttanut paljon heidän yhteiseen aikaansa. Molempien ajatuksissa oli kaikesta huolimatta toinen lapsi, joten he päättivät järjestää aikaa kuhertelulle...





Johan on ilme, mistä moinen, Salama?





Aivan, potalle opettaminen ei lienee ole niitä maailman mielekkäimpiä harrastuksia...






Noki saattoi olla joskus myös todella suloinen lapsi, aivan raivopäisen kiukuttelijan vastakohta! Sehän tuossa muksussa ehkä olikin hämäävää - yhtenä päivänä aurinkoinen ja seuraavana ukkosmyrsky. Salama osallistui Noen hoitoon aina silloin tällöin, mutta ei kovin paljoa. Hänellä oli riittämiin tehtävää töiden, puutarhanhoidon ja kodin siistinä pitämisen kanssa.





Jaffan ja Mimmin lemmenleikit näyttivät tuottaneen tulosta, kun Mimmi huomasi jonkin ajan kuluttua voivansa pahoin satunnaisesti. Mimmi ilahtui huomatessaan raskauden merkit, mutta pahoinvoinnista hän ei voinut väittää iloitsevansa.







Juuri tämän kaltaisia kiukkukohtauksia Noki sai usein. Jos hän ei päässyt heti eikä melkein heti alas syöttötuolista, alkoi kuulua palosireenimäinen huuto...





Silti Mimmi rakasti lastaan syvästi, vaikka Noki oli välillä vaikea. Totta kai Mimmikään ei aina jaksanut olla sataprosenttisen kärsivällinen, mutta harvoin hän silti hermostui tyttärensä kiukuttelusta. Jaffa sen sijaan ei jaksanut kuunnella kitinää ja itkua läheskään yhtä säntillisesti.





Siksi Jaffa "karkasikin" usein kotoa salille, puistoon soittamaan tai muihin maisemiin. Katusoittoa ei kuitenkaan edelleen voinut sanoa kovinkaan kannattavaksi, joten Jaffa ei kovin usein mennyt soittamaan puistoon. Mutta tällä kertaa hän oli tarvinut tekosyytä päästä pois kotoa, ja mikäpä parempi veruke kuin rahan tienaaminen.





Vaikka Jaffa osallistui ahkerasti lapsenhoitoon Noen ollessa vauva, Mimmi huomasi vastuun Noen hoitamisesta jääneen ajan kanssa pääasiassa hänen harteilleen. Jaffa hoiti Nokea kyllä, mutta vain silloin kun Mimmi ei sattunut olemaan lähietäisyydellä. Toisaalta tämän huomatessaan Mimmi syytti osittain itseään - itsepähän hän oli aina hössöttämässä Noen ympärillä, niin kuin Jaffakin oli sanonut.





Lopulta raskaus alkoi näkyä ulospäin ja pahoinvointikin katosi Mimmin iloksi. Mimmi ei olisi voinut olla onnellisempi!





Mutta jokin oli pielessä, koska Jaffa ei ollut yhtäkkiä niin innostunut raskausuutisesta siihen nähden kuinka raskautta suunniteltiin ja toivottiin. Joskus Jaffa tunsi olonsa ahdistuneeksi perheenisänä. Hänellä oli vaikeuksia sopeutua isän rooliin ja usein hän tunti olevansa jotenkin huono isä... Ehkä hänen olisi pitänyt viettää enemmän aikaa Noen ja tulevan lapsen kanssa, mutta miksi häntä kiinnostivat kaikki muut asiat paljon enemmän? Oliko hän sittenkin tullut isäksi aivan liian nuorena?





Niin, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa... Jostain syystä Jaffalla oli näinkin "innostunut" ilme naamallaan, kun hänen oli määrä viedä Noki potalle.

Onneksi Jaffa saattoi kuitenkin viihdyttää itseään koura-hyökkäyksellä sillä aikaa, kun Noki oppi tuota tärkeää taitoa:











Olet sinä kyllä edelleenkin harvinaisen härö sim, Jaffa... Mutta ehkä osittain juuri siksi pidän sinusta. :)





Edellisessä osassa näkynyt mystinen puutarhassa kasvava ilmestys paljastui ajan kanssa rahapuuksi. En ollut edes tiennyt, että Sims 3:ssa voi kasvattaa rahapuun! Tulee mieleen Sims 2:n rahapuut, joita taisi joskus olla jollain simillä kokonainen huone täynnä rahaa kasvamassa. :D





Raskaana Mimmin teki koko ajan mieli herkkuja. Kakkua, lettuja, hampurilaisia, pitsaa, mitä vaan... Kunhan se oli makeaa tai ihanan suolaista, ja parasta oli tietenkin makea ja suolainen peräkkäin ja sitten lisää ja lisää ja. Joo.





Jaffan kroppa oli kehittynyt aikamoisen lihaksikkaaksi kovan treenaamisen seurauksena. Sekopää -piirteisenä siminä hänellä oli tapana pukeutua miten sattuu ja usein uimahousuihin, jolloin treenattu kroppa pääsi esille. Niinpä hän saattoi soitella selloa uimahousuissaan kuten tässä kuvassa, ja minä (eivätkä varmaan muutkaan naiset) en pistä yhtään pahakseni. ;)





Mimmi päätti vierailla isällään pitkästä aikaa. Hän oli soitellut isänsä kanssa usein, mutta harmitteli kun ei ollut ehtinyt käymään kovinkaan montaa kertaa kylässä avioitumisen jälkeen. Isä oli kutsunut paikalle myös tuttaviaan. Porukka grillasi, seurusteli ja kaikilla oli mukavaa.





Raskaudesta huolimatta Mimmi halusi pitää hyvää tahtia yllä kuntoilun suhteen. Hän teki vähän kevyempiä treenejä ja jätti salilla rehkimisen väliin. Kotona saattoi jumpata turvallisesti. Maha oli kasvanut jo niin valtavaksi, ettei hän juuri uskaltanut muutenkaan lähteä mihinkään. Ties milloin synnytys käynnistyisi!





Mutta Jaffan vapaudenkaipuu sen kun kasvoi, hän oli yhä enemmän pois kotoa. Nyt hän oli saanut yhden syyn lisää poistua kotoa usein, nimittäin lenkkeilyn, johon hän oli vallan hurahtanut. Tässä kuvassa Jaffa juoksi Twinbrookin upeissa auringonlasku-maisemissa.





Kammottava täysikuu saapui ja Mimmin synnytys käynnistyi tietysti juuri silloin. Mimmi kiirehti sairaalaan Jaffa perässään, ja pian Sateenkaaren perheeseen liittyi ei yhtä vaan kaksi vauvaa!





Tyttövauva sai nimekseen Salmiakki. Pähkäilin tuota nimeä kauan ja olen todella tyytyväinen että keksin sen. Rakastan salmiakkia. :) Tässä Salmiakki-tytön tiedot:

piirteet: kömpelys, nero
horoskooppi: vesimies
suosikit: indie, kumma carbonara, pirteä pinkki





Jaffa juhlisti kaksosten syntymää korrektisti jo niin tutuksi tulleella turtle-ilmeellä. Poika-vauva sai nimekseen Hämy. Pojalle olikin paljon vaikeampaa keksiä nimeä, mutta lopulta tuo nimi kuulosti hyvältä. Hämyn tiedot:

piirteet: hyvä, tarkkasilmäinen
horoskooppi: kalat
suosikit: latino, sushi, pirteä pinkki

Hmm... Nyt Sateenkaaren kolmannessa sukupolvessa on siis paha ja hyvä lapsi. Taas kerran, tästä tulee mielenkiintoista. :D





Kaksoset olivat totaalinen yllätys Jaffalle ja Mimmille, mutta heidän ei auttanut kuin sopeutua tilanteeseen. Nyt Mimmikin oli jokseenkin ahdistunut, koska heillä oli hoidettavinaan kaksi vauvaa ja yksi taaperoikäinen. Kaksosille sisustettiin oma lastenhuone talon yläkerran päätyyn. 





Salama yritti parhaansa mukaan auttaa Jaffaa ja Mimmiä lastenhoidossa, mutta  hänkään ei aina etinyt millään avuksi. Silti hän hoiti pieniä mielellään. Mitä enemmän hän vietti aikaa lapsenlastensa kanssa, sitä parempi hänen oli olla. Suru Ilonan kuolemasta ei painanut häntä enää niin paljoa.





Tässä ilmakuvaa huomattavasti laajentuneesta talosta. Tuntuu hurjalta, että alkuun Salamalla ei ollut edes seiniä ympärillään, ja nyt perheellä, vain yhden sukupolven edempänä, on noin iso talo! Tämä on luultavasti suurilta osin Ilonan palomiesuran ansiota. Ilona tienasi huikeita summia työtehtäviensä hoitamisesta uransa loppupäässä. Kahta jopa kolmea tuhatta simoleonia... Mutta ne rahat tulivat tarpeeseen, kun toinen sukupolvi ei saa tienata kuin luovilla keinoilla ja kaiken kiireen keskellä maalaaminen, romaanien kirjoittaminen tai katusoittaminen ovat jääneet hyvin vähälle.

Talosta vielä sen verran, että yhdessä vaiheessa yritin tehdä ulkokuoresta (ikkunat yms.) modernin ja nykyaikaisesti tyylikkään, mutta talosta tuli hassun näköinen, ja ajan myötä miellyin näihin Supernaturalin kartanomaisiin ikkuniin ja oviin. En vaan osaa tehdä moderneja taloja (ja muutenkin olen aika huono talonrakentaja...), ja talo pisti hassusti muutenkin silmään naapurustossa, koska Twinbrookissa talot ovat hyvin klassisia, toisin kuin taas vaikka Bridgeportissa.





Mutta takaisin talon sisälle: Voi eih! Ei taas noita karmivia nukkeja... 8( Nyt en kyllä ala noita katsella!





Noin. Paljon parempi.





Huoh. Kuten arvata saattaa, Supernaturalin takia joka toinen sim on nyt keiju, vampyyri, noita, ihmissusi tai ties mikä. Tällä hetkellä olen jo muuttanut asetuksia ettei niitä ilmestyisi enää lisää, koska on naurettavaa kun kaupunki vilisee yliluonnollisia hahmoja. Tässä siis Salaman hyvä ja pitkäaikainen ystävä, joka on myös muuttunut keijuksi ja saanut päähänsä vielä tuon naurettavan ennustajan (?) kotsan... 

Huoh.





Yllättäen tuli Mimmin syntymäpäivä ja hänen oli määrä siirtyä nuoresta aikuisesta aikuiseksi. Ilmeestä päätellen Mimmi yllättyi yhtä paljon kuin minä tämän tapahtuessa.





Mutta mitä, seuraavaksi sain todistaa näin surkeaa ja kärsivän näköistä ilmettä. Kohta paljastui, että Mimmi kärsi keski-iän kriisistä. No, eipähän jää puuttumaan sitten draamaa tämän perheen arjesta, vaikka kaksoset toivat sitä varmaan ihan riittämiin.





Myös Mimmi taitaa turtle-ilmeen näköjään... Mitähän tästä seuraa?





Jos tuo sim ei olisi Salaman paras ystävä, olisin ehkä vähän huolissani tästä tilanteesta...





Mutta ukkeli halusi vain leikkiä Salmiakin kanssa. Pitäisiköhän aina kutsuakin simejä kylään kun perheessä on vauvoja? Vauvojen sosiaalisuustarpeet kun ovat kovin isot, niin kaiken maailman naapurin ukkelit ja akkelit voisivat tulla leikkimään vauvojen kanssa, olettaen ettei kukaan halua kidnapata lapsia? 





Mimmi sai pienen muodonmuutoksen, ja uusi, hieman kypsempi tyyli sopii hänelle hyvin. Tyylinvaihdos kuului hänen keski-iän kriisi -haaveisiinsakin, joten kaksi kärpästä samalla iskulla.





Vaikka kriisi pääsikin yllättämään Mimmin, hän silti nautti edelleen äitiydestä. Hän ei ollut tyytymätön siihen että oli hankkinut lapsia, mutta jokin häntä selvästi elämässään vaivasi. Jää nähtäväksi, millaisia uudistuksia tai tempauksia Mimmi haluaisi kriisinsä aikana toteuttaa.







Noen syntymäpäivä saapui ja voi sitä riemua!





Voi miten söpö ja viattoman näköi-





Okei, ehkä ei sittenkään viattoman näköinen, mutta söpöt kasvot tyttö on vanhemmiltaan perinyt! Näen Noessa selvästi Jaffan piirteitä. Mutta millaisia juonia tällä tytöllä mahtaa olla mielessään, kun ilme on tuollainen?

Noen uusi piirre: lukutoukka





Kaksosten syntymäpäivä sattui samalle päivälle, joten synttäreitä riitti kolmin kappalein.





Tässä Salmiakki Sateenkaari!





Ja Hämy Sateenkaari! Suloisia molemmat, mutta Salmiakki on perinyt eniten äitään eli valmissimin kasvoja... Sen sijaan Hämy ja Noki ovat molemmat kivan persoonallisen näköisiä, me likes. :)

---

Dodiin, teinpäs tämän osan nopeasti edellisen perään, ihme tehopuuska. :D Noh, tokkopa se ketään haittaa. ;)

Seuraavassa osassa seurataan Mimmin keski-iän kriisin kehittymistä, Noen oveluuksia ja kaksosten varttumista. Myös Noki kasvaa teiniksi ja siirtyy jekkuja rakastavasta lapsesta oikukkaaksi teiniksi. Mitä siitä mahtaa seurata?

Seuraavaan osaan,

- Simskatti :)


]]> 2012-11-20T23:12:01+02:00 2019-11-23T14:05:59+02:00 https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/lue/2012/11/osa-8-hyvat-pahat-ja-nerot Simskatti https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/ <![CDATA[Osa 7: Kaikki hyvä loppuu aikanaan]]>

---



Hääyön jälkeen Mimmi heräsi kun kuulas aamuaurinko paistoi hänen kasvoilleen ikkunasta. Mimmiltä meni hetki muistaa, että hän oli juuri mennyt eilen naimisiin Jaffan kanssa. Ajatus nosti hymyn hänen kasvoilleen. Hän vilkaisi Jaffaa, joka nukkui yhä makeasti hänen vierellään. Mimmi päätti antaa Jaffan nukkua, joten hän nousi hiljaa ja hiippaili vessaan aamupesulle.





Samoihin aikoihin Ruska keskusteli puhelimessa sopivasta asunnosta itselleen ja Vanamolle. Hän oli löytänyt mielenkiintoisen ja sopivan oloisen asunnon heille, ja ilokseen huomasi sopivansa kauppoja omistajan kanssa. Ruska hyvästeli perheensä ja lähti sitten Vanamon kanssa autolle.





Ruska ei ollut lainkaan suruissaan siitä että hänen täytyi muuttaa pois lapsuudenkodistaan ja asettua omilleen. Päinvastoin, tuntui jotenkin helpottavalta päästä pois ja aivan uusiin maisemiin. Ja nyt häntä eivät enää rajoittaisi legacyn säännöt, hän voisi hankkia työpaikan ja tehdä muutenkin mitä huvittaa!





Hankin itselleni Supernatural-lisäosan (mikä on tähän mennessä osoittautunut hyvin turhaksi hankinnaksi, lisäosa ei innosta minua yhtään vaikka olinkin joskus yliluonnollisen ystävä... :P), ja ensimmäinen "yliluonnollisuus" mitä sain pelissäni todistaa oli tämä; Jaffan mielikuvitusystävä oli muuttunut nukesta oikeaksi simiksi, jonkin bugin takia todennäköisesti, koska en ikinä muuttanut nukkea simiksi! Heti kun sain tuon miekkosen takaisin pienen nuken muotoon, tungin sen vauhdilla Jaffan tavaraluetteloon ja siellä se saa tästedes pysyä, nyt kun minun ei tarvitse enää pitää nukkea talouden jäsenenä (koska tarvitsi sääntöjen mukaan vain aikuiseksi kasvuun asti, HUH!). Hyvästi pelottavat nuket!





Jaffan sim fu -taidot ovat alkaneet kehittyä, ja touhu ei näytä enää nykyisin naurettavalta vaan paikoittain jopa coolilta. ;)





Musiikkitaitojen, kunnon ja sim fu'n kehittämisen lomassa Mimmi joutui silloin tällöin juoksemaan vessaan kiireesti. Vielä hän ei osannut aavistaa, mistä pahoinvointi johtui, mutta eiköhän pian Mimmille valkene, mistä on kysymys.





Tehtyään pitkän uran palomiehenä, ja vieläpä hyvin etevänä sellaisena, Ilona päätti siirtyä eläkkeelle. Päästän simini hyvin harvoin eläkkeelle, mutta Ilonan kohdalla se oli vähän pakko ja toisaalta ihan hyvä ratkaisu. Pakko siksi, että ilmeisesti Supernaturalin mukanaan tuoman bugin takia yksi työtehtävä jäi oudosti jumiin Ilonan kohdalla niin, että työtehtävää ei pystynyt suorittamaan, mutta hälytys ei lakannut soimasta ja se alkoi vähän keittää. Mutta Ilona oli eläkepäivänsä ansainnut, niin kovin hän oli paiskinut töitä ja elämänpalkkikin oli jo jonkin aikaa ollut täynnä, joten päätin antaa Ilonan nauttia vapaasta viimeiset elinpäivänsä.





Jaffa ja Mimmi riensivät juhlistamaan eläke-uutista, mutta miksi ihmeessä Jaffalla on tuo kyltti? :D Noh, se jäänee mysteeriksi.

On tullut aika esitellä taloa, nyt kun oranssi sukupolvi on ottanut vallan ja talo on määrä muokata enemmän oranssin kuin sinisen sävyiseksi. Siniseksi jäi ainoastaan Ilonan ja Salaman makuuhuone, muu osa talosta sai ylleensä oranssipainotteisen sävyn. Oranssin värin kanssa oli aika kiva sisustaa, tuli ainakin raikkaita ja pirteitä huoneita. :) Seuraavassa kuvia uudistetuista huoneista:













Salama nautti elämästään täysillä. Hän edistyi urallaan mallikkaasti ja tunsi olonsa kaikin puolin onnelliseksi. Näkeehän tästä kuvastakin miten onnelliselta hän näyttää. :)





Mimmin pahoinvointi oli lopulta todella osoittautunut raskausoireeksi. Mimmi oli todella onnellinen raskaudesta ja niin oli myös Jaffa. Pariskunta alkoi odottaa esikoisen syntyä kovalla innolla.





Mutta sukupolvea koskevan haasteen toteuttaminen piti pariskunnan kiireisenä. Jonkin insrtumentin, kunnon ja sim fun täydellinen hallinta eivät olleetkaan ihan äkkiä saavutettu haaste. Jaffa ja Mimmi rehkivät joka päivä uupumukseen asti kuntoilun tai sim fu'n merkeissä, ja sitten he vielä harjoittivat soittotaitojaan. Saa nähdä onnistunko toteuttamaan tämän haasteen. Pääasia kai olisi, että Jaffa toimisi sääntöjen mukaisesti, mutta olen ottanut sen linjan, että säännöt koskevat ainakin oman harkintani mukaan myös perijöiden puolisoita.





Hörähdin ääneen, kun tämä kovin aristokraattisesti ja kultakello kädessä kulkeva voro (ainakin vaatteista päätellen) käveli kuntosalille kuin vähintään naapuruston tärkein sim. Ehkä kyseessä on naapuruston rikas kriminaali-konna? :D





Salama oli edelleen oma neuroottinen itsensä. Vaikka perheellä oli ollut varaa ostaa parempi hella, hänen oli näköjään edelleen varmistettava, ettei se ole päällä.





Mimmin isä tuli eräänä iltana vierailulle ja meinasi revetä liitoksistaan, kun Mimmi kertoi raskaudesta ja esitteli jo kovasti pyöristynyttä mahaansa. "Minusta tulee isoisä!" Mimmin isä hihkui ja rutisti lujasti tytärtään.





Pian Mimmi kuitenkin huomasi isän olevan allapäin, ja kun meni kysymään mikä on hätänä, isä vakavoitui ja kertoi Mimmin äidin nukkuneen pois. Uutinen sykäytti Mimmiä myös, mutta hän yritti pysyä vahvana:





Niinpä hän lohdutti isäänsä ja yritti parhaansa mukaan piristää tätä. Mimmi oli toki surullinen, mutta hän oli jo jonkin aikaa ajatellut, että äiti ei eläisi enää pitkään. Hän oli ollut pitkään sairas ja vanhakin. Isän suru oli kuitenkin Mimmille raskas pala. Isä oli aina ollut hänelle rakas ja läheisempi kuin äiti. Niinpä hän lupasi isälleen olevansa yhteyksissä. 





Myös Salama halusi pitää yhteyttä toisessa osoitteessa asuviin perheenjäseniinsä. Niinpä hän päätti eräänä iltana piipahtaa Ruskan ja Vanamon luona.





Ruska ilahtui kovin kun näki isänsä ja kutsui hänet sisälle. Salama hämmästeli kodin hökkeliä ulkokuorta ja vaatimatonta sisustusta. Hetken hänestä tuntui todella pahalta, kun Ruska oli joutunut muuttamaan näin hääppöiseen taloon ja muu perhe asui mukavasti ja aina vaan vaurastuneempana isossa talossa... Mutta kun Salama katsoi tytärtään, hän näki, että tämä todella näytti onnelliselta. Ehkä Salama oli turhaan huolissaan. 





Heidän juteltuaan koko pitkän illan, Salama jätti haikeana jäähyväiset tyttärelleen.

"Muistahan tulla sinäkin meillä käymään, olet aina tervetullut!" Salama sanoi ennen kuin lähti kohti ovea.
"Totta kai, ja soitellaan!" Ruska vastasi iloisesti.





Jaffa oli hurahtanut harrastustensa myötä niin kovasti urheiluun, että välillä hän ei voinut olla kiinnittämättä huomiota isänsä liikkumattomuuteen.

"Sinä istut kaiket päivät töissä koneella ja sitten tulet kotiin ja istut taas! Miten kroppasi kestää?" Jaffa saarnasi aamiaispöydässä.
Salama vaan myhäili ja jatkoi syömistä. Hän ei jaksanut ottaa poikansa kaikkitietäviä juttuja kovin vakavasti, vaikka niissä ehkä vähän perää olikin.





Rahan tienaaminen katusoittamisella oli jokseenkin heikkoa... Yleensä simit eivät jää kuuntelemaan soittoa, kuten tässäkin kuvassa voi huomata, mitä nyt tuolla on ehkä yksi sim (kengistä päätellen)... Ja toisekseen soittotaitojen täytyisi varmaan olla todella korkealla, että rahaa alkaisi tulla oikeasti kunnolla. Onneksi Salama voi yhä käydä töissä, muuten voisi olla vararikko edessä... : D





Lopetettuaan soittamisen Mimmi huomasi Vanamon kulkevan kadulla ja meni tervehtimään. He eivät juuri tunteneet toisiaan, mutta olivathan he periaatteessa sukulaisia.





Kun Mimmi siirtyi soittamaan puistoon kitaraansa, näin tämän kovin rakastuneen näköisen hepun. : D Tämä on muuten itse asiassa sen ensimmäisestä osasta tutun "valkotukkaisen friikin" lapsi, älkää kysykö miksi tiedän. Mutta noin se juoksi kädet ristissä ja katseessaan tuhat sydäntä, että mitähän ihmettä. :D





Ensimmäinen täysikuu tuli, ja olin kauhuissani kun taloon ja koko naapurustoon lankesi tämä vihertävä kelmä valo... Ja sitten, minä kuulin sen... "ÖÖÖÖRRGGGGHHH".





Zombeja. Kaksi (toinen ilmestyi vähän myöhemmin). Minä vihaan zombeja, okei? Vihaan niitä kaikissa peleissä _aina_. Ja nyt niitä on simssissä, miksi?! Jaksoin katsoa näitä (vieläpä hyvin naurettavasti toteutettuja) zombeja huikean kahden täysikuun verran, sitten yksi zombi jumiutui tontilleni ja sain tarpeekseni. Löysin pelastuksen, nimittäin keinon päästä eroon näistä ärsyttävistä ja inhottavista olioista:

http://www.simscrossing.net/smf/index.php?topic=898

Hyvästi zombit! Voin sietää niitä muissa peleissä, mutta en simssissä!





Mutta sitten, kaiken tämän zombi-hässäkän aikana tapahtui jotain mitä en ollut osannut vielä odottaa: tuli Ilonan aika siirtyä tuonpuoleiseen. Salaman ilme... :(









Koko perhe suri Ilonan poismenoa, mutta raskaimmin tämän otti tietysti Salama, joka oli rakastanut Ilonaa niin paljon, ettei siinä ollut välillä edes mitään järkeä. Heidän rakkautensa liekki ei ollut sammahtanut missään vaiheessa, ja he olivat olleet mitä ihanin pariskunta. Surullista... <:(





Samaan syssyyn tuli Salaman aika vanheta. Tunnelta ei ollut kovin hilpeä, vaikka Jaffa ja Mimmi yrittivät iloita taustalla parhaansa mukaan.





Salama on symppis vanhuksenakin, oikea harmaahapsuinen herrasmies. Mutta Salama oli hyvin alamaissa eikä jaksanut juhlistaa syntymäpäiväänsä mitenkään. Hän oli niin surullinen vaimonsa poismenosta, ettei tiennyt miten maailma voisi jatkua ilman Ilonaa. Makuuhuonekin tuntui ahdistavan tyhjältä, kun Salama mietti, että jatkossa hän viettäisi yönsä siellä yksin. Ja pitkä aika olisi vielä edessä, ennen kuin Salama ehkä liittyisi Ilonan seuraan ja lepäisi haudassa vaimonsa vierellä.





Surun keskellä Jaffan ja Mimmin esikoisen syntymän lähestyminen loi vähän valoa pimeyteen. Salamakin odotti kovasti lapsenlapsen syntymää, mutta meinasi pakahtua surusta kun tajusi, että Ilona ei ehtinyt näkemään yhtäkään lapsenlastaan... Noh, elämän oli kuitenkin jatkuttava, sen Salamakin tiesi. Sitä paitsi, uusi elämän alku, Jaffan ja Mimmin lapsi, kantoi myös Ilonan geenejä mukanaan. Osa Ilonasta oli yhä täällä Jaffan, Ruskan ja tulevien lastenlapsien muodossa.





Tuo hullu paparazzi uhmasi zombeja ja hengaili pihalla kaikessa rauhassa... Minä en olisi kirveelläkään laittanut simejäni pihalle nyt. En todellakaan halua, että yksikään tämän perheen simeistä muuttuu tuollaiseksi örisijäksi.







Jaffaa vaivasi kuuhulluus, ja niinpä hän meni ja mäiskäytti isäänsä poskelle. Korrektia Jaffa... Noh, minkäs kuuhullu hulluudelleen mahtaa... '-__-





Aamu saapui ja kammottava kuun kajo katosi viimein helpotuksekseni, kuten myös zombit. Juuri sopivasti tulikin Mimmin synnytyksen aika!





Ja näin saatiin maailmaan Jaffan ja Mimmin esikoinen, Noki-niminen tyttö! :) Tässä Noen tiedot:

piirteet: sohvaperuna, paha
horoskooppi: vaaka
suosikit: kantri, syksyn salaatti, merensininen

Vai että paha? Noh, sehän taitaa sopia mustan sukupolven asetelmiin varsin hyvin. Tässä mustan sukupolven haasteen ohjeiden suora käännös suomeksi:


Sukupolvi kolme
Väri: Musta
Haaste: Äärimmäinen epäonnistuminen

Musta on synkkä ja oikukas. Musta on valon puuttumista ja täten yksinäisyyttä. Musta on epäonnistumista, ainakin tämän haasteen kohdalla. Viime sukupolvessa kaikessa oli kyse elämän valoisasta onnellisesta puolesta. Tämän sukupolven kohdalla ei ole väliä, mitä he haluavat... heidän epäonnistumisensa merkitsee. Ja sisarusvihaa ja eripuraisuutta???? MITÄ ENEMMÄN SEN PAREMPI!!!!

- Sim ei saa valita unelma-ammattiaan ennen kuin on saavuttanut "vastakohtaisen" uran huipun
Esimerkki: Haluaa saavuttaa tanssijanuran huipun: täytyy päästä sotilasuran huipulle
Käytä omaa arviointikykyäsi sen suhteen mitkä urat ovat vastakkaisia
- Simillä täytyy olla joko epäonninen tai surkimus -piirre
- Mustan sukupolven simeillä on vaikeuksia luoda suhteita ihmisiin. Ehkä heidän pitäisi mennä hautausmaalle etsimään ystäviä. Täytyy olla vähintään kaksi (ei perheenjäseniä) kummitusystävää.
- Perijän täytyy olla musta lammas*

*Musta lammas, tämän haasteen tapauksessa, tarkoittaa simiä, jolla on kaikkein heikoimmat suhteet vanhempiinsa/sisaruksiinsa. Teini-ikäisenä he "kapinoivat". Pelaajan täytyy täyttää kaikki "kapinointiin" liittyvät toiveet jotka tulevat teini-iässä (Täyttä elämää-lisäosa).

-

Tästä tulee mielenkiintoista, ja ei, se ei ollut sarkasmia.





Jaffa ja Mimmi palasivat kotiin esikoisensa (vai pitäisikö sanoa mustan pahanilmanlinnun?) kanssa. Jaffa oli yhtä hymyä kuten oli Mimmikin. Minkä suloisen nyytin he olivat saaneet omakseen?





Jaffa tarttui isän velvollisuuksiin ja tehtäviin hanakasti. Mimmi pähkäili hetkittäin, oliko kyse "uutuudenviehätyksestä", mutta oli kyllä tyytyväinen kun Jaffa osallistui lapsenhoitoon eikä jättänyt kaikkea vastuuta hänelle.





Silti Mimmi huolehti pienokaisesta mielellään. Hän ei olisi malttanut jättää Nokea yksin ollenkaan, mutta lopulta hän ymmärsi, ettei voinut joka hetki vahtia lapsensa unta ja laiminlyödä itseään. Lopulta hän teki kompromissin ja kävi aina välillä tarkistamassa, olihan Noella kaikki hyvin.





Pian Mimmi ja Jaffa saivat kuitenkin vähän laskeutua vaaleanpunaisista kuvitelmistaan ja todeta, että vanhemmuus oli välillä myös raskasta. Erityisesti öiset heräämiset Noen itkuun ottivat molemmilla voimille. 





Pariskunta yritti huolehtia myös siitä, ettei romantiikka päässyt kuolemaan lapsen synnyttyä. He eivät kuitenkaan olleet loppujen lopuksi ehtineet olla kovin kauaa naimisissa kun Noki syntyi, ja kahdenkeskinen aika oli täten jäänyt melko lyhyeksi. Mutta onnellisia he olivat silti, eivätkä katuneet sitä että olivat jo halunneet lapsen. Noki oli heidän molempien silmäteränsä.





Joskus Jaffa kaipasi äitään ja tämä olisi varmasti iloinnut Noen kanssa olemisesta. Jaffa kävi välillä haudalla muistelemassa Ilonaa, joka oli ollut niin hyvä äiti.

"Mahdanko minä ikinä olla yhtä hyvä vanhempi kuin sinä?" Jaffa kuiskasi haudalla.





Salaman puutarhaan oli alkanut ilmestyä mitä erikoisempia kasveja sitä mukaa kun hänen puutarhanhoitotaitonsa kehittyivät. Tämä kasvi näytti vallan erikoiselta, eikä minulla ollut sen kasvaessa mitään hajua, mitä Salama oli kasvattamassa!





Perhe sai lisäystä toisessakin muodossa. Pieni koiranpentu sai kodin Sateenkaaren perheen luota. Pieni Stella-pörrökasa oli niin suloinen, että ihme kun kaikki eivät heti hemmotelleet pentua täysin piloille.





Koti sai mukavan pienen kodikkuuden kasvattajan, kun olohuoneeseen hankittiin takka. Nyt perhe saattoi nautiskella takkavalkeasta.





Suloinen! :>





Pian takka osoitti vaarallisen puolensa ja sytytti tulipalon olohuoneessa. Onneksi Stella oli kaukana takasta, kuinka karmeaa olisi ollut, jos pentu olisi jäänyt liekkien uhriksi... Salama päätti taitavana nikkaroijana ottaa takan paloturvallisuuden tehostamisen huolekseen. Sen jälkeen ei nähty enempää tulipaloja olohuoneessa.





Jaffan sim fu -taidot alkoivat kehittyä jo kunnioitettaviksi. Hän osasi jo halkaista levyjä käsillään, kylläkään ei vielä vahvasta materiaalista tehtyjä. Mimmi, hieman Jaffan taidoista jäljessä, ihaili miehensä taitoja piilottelematta.





Noen syntymä oli auttanut Salamaa pääsemään vähän jaloilleen Ilonan kuolemasta. Lapsenlapsi toi paljon iloa ja valoa hänen päiviinsä, vaikka suru painoi häntä edelleen. Pikku hiljaa haavat paranivat ja Salama yritti taas nauttia elämästään. Mutta ihan ennalleen tämä sim ei koskaan Ilonan kuoleman jälkeen tullut. Jotenkin hän vetäytyi omiin oloihinsa paljon enemmän kuin ennen, erakoitui, ja selvästi kaipasi yhä vaimoaan.





Noen syntymäpäivä saapui ja pientä tyttöä juhlisti koko perhe suurella riemulla!





Noesta kasvoi valloittava taapero, soma tyttö! Ja kuinka viattomalta näyttääkään tämä tyttö, vaikka paha onkin... >:) Mutta onko Noki niin viaton kuin miltä näyttää?

---

Huh, olipa jotenkin pökkelis-tökkelis tämän kirjoittaminen... On niin kulunut aikaa siitä kun pelasin tämän jakson tapahtumia, että oli vähän hankala saada tarinaa aikaiseksi. Olen edennyt pelissä jo niin pitkälle, Noki on jo aikuinen! o_O No, onpahan matskua moneen jaksoon... Kun vuodatus kenkkuili kuvien kanssa, pelasin eteenpäin, ja nyt huomaan että pelaan mieluummin kun kirjoittelen tarinaa, höh. Noh, yritän kuitenkin jatkaa tätä. Ärsyttää kun peli lähti selkeästi tarinan etenemisen edelle silloin kun blogger sekoili, nyt se sai lisää etumatkaa kun vuodatus kenkkuili, ja on tosiaan tylsä kirjoittaa jos pelaamisesta on iät ja ajat. Ja en osaa olla pelaamatta perheellä, koska tekee mieli pelailla sillä, möh. :(

Hirveä vuodatus, sori. Mutta niin, sori jos teksti oli tönkköä. Alkaa unohtaa mitä piti kuvista kirjoittaa, niin sitten tekstistä tulee helposti jäykkää.

Seuraavassa osassa perhe kasvaa edelleen, mutta kuinka monella lapsella? Luvassa on myös keski-iän kriisiä, kiukuttelevia muksuja ja lisää turtle-ilmeitä... Seuraavaan osaan siis ja tästä osasta kommentteja toivoen,

- Simskatti :)

]]> 2012-11-18T21:24:01+02:00 2019-11-23T14:06:01+02:00 https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/lue/2012/11/osa-7-kaikki-hyva-loppuu-aikanaan Simskatti https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/ <![CDATA[Jes!]]>
Mutta tämä tarkoittaa sitä, että pääsen tekemään seuraavaa osaa. :)

- Simskatti]]> 2012-11-18T15:45:01+02:00 2019-11-23T14:06:03+02:00 https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/lue/2012/11/jes Simskatti https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/ <![CDATA[Ongelmia kuvien kanssa]]>
Nyt on asiat niin, etten ole saanut moneen päivään vuodatuksen galleriaa ja tarkemmin sanottuna kuvansiirtoa toimimaan. Kun yritän laittaa uuden osan kuvia galleriaan, kuvat eivät ilmesty, tulee vaan tyhjä kohta jonka alla on "poista" -toiminnon painike. Noh, laitoin tänään sähköpostia vuodatuksen ylläpidolle ja toivon että selvittävät asiaa. Niin kauan kun ongelma on olemassa, en saa tehtyä uutta osaa. Höh.

 Muutin pois bloggerista teknisten ongelmien vuoksi ja nyt ne näköjään seuraavat minua vuodatukseenkin, voi rähmä.

- Simskatti

]]> 2012-11-14T12:15:01+02:00 2019-11-23T14:06:05+02:00 https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/lue/2012/11/ongelmia-kuvien-kanssa Simskatti https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/ <![CDATA[Osa 6: Toinen kerta toden sanoo]]>

---



Ajeltuaan pitkään vailla minkäänlaista päämäärää, Jaffa päätti pysähtyä paikalliseen kuppilaan. Hän tunsi olonsa surkeaksi, vaikka ero Ruusasta oli ollut hänen päätöksensä, hänhän oli Ruusan jättänyt!





Jaffa päätti kuitenkin yrittää unohtaa Ruusan. Niinpä hän meni pelaamaan pöytäfutista ja yritti miettiä sinkkuutensa hyviä puolua. Nyt hän ainakin olisi vapaa tapailemaan jotain uutta tyttöä, jonka kanssa suhde saattaisi toimiakin. Kuppilassa ei kuitenkaan näyttänyt olevan ketään kiinnostavaa simiä. Oikeastaan koko paikka oli autio baarimikkoa lukuun ottamatta.





Aivan täyspäiseltä Jaffa ei kyllä vaikuttanut kun hän pyöri kaupungilla milloin huokaillen masentuneesti ja yhtäkkiä taas saaden outoja mania-kohtauksia. Hän piipahti monessa eri paikassa, mutta ei tavannut ketään mielenkiintoista. Jaffa alkoi jo pohtia, oliko Ruusan hylkääminen sittenkin huono idea.





Omituisten tapahtumien sarjan seurauksena Jaffa päätyi erään naapurustossa asuvan perheen ökykartanoon nauttimaan baarikaapin antimista. Jaffa oli tavannut kaupungilla naisen, joka ei kiinnostanut häntä lainkaan, mutta oli ollut ystävällinen ja kutsunut Jaffan käymään kotiinsa. Vailla seuraa ja alakuloisena Jaffa päätti, että olisi sekin parempi kuin kaupungilla haahuilu. Niinpä hän suostui.





Talossa asuivat ilmeisesti ainakin nämä kaksi simiä. Sillä aikaa kun Jaffa tyhjensi hyvää vauhtia heidän baarikaapin varastojaan, naiset supattivat eteisessä, jos tuota salia voi edes eteiseksi sanoa...

"Siis sinä törmäsit häneen kaupungilla?" kysyi tummatukkaisempi nainen.
"Kyllä, ja hän näytti niin surulliselta ja epätoivoiselta, että päätin kokeilla mahdollisuuksiani. Ajatella, hän suostui lähtemään mukaani! Eipä noin komeat miehe-
Tummatukkainen nainen mulkaisi vaaleata ystäväänsä ja tokaisi: "Hetkonen, sinähän tapailet sitä yhtä kaveria, tämä on kyllä näissä asetelmissa minun!"





"No just joo, älä kuvittele että annan sinun viedä tuollaisen herkkupalan nenäni edestä! Ihan sama vaikka tapailisin sitä yhtä, se nyt on ihan tylsä tapaus..." vaalea nainen murjaisi takaisin.
"Hah, no sehän nähdään! Eiköhän mennä ottamaan selvää. Tehkööt herra itse valintansa." heitti tummahiuksinen haasteen.

Neitosten harmiksi Jaffa oli juuri ollut tulossa sanomaan, että tekee lähtöä, mutta kuullessaan naisten väittelyn itsestään päätti kivuta suosiolla ikkunasta ulos. Äkkiä karkuun ennen kuin nämä kaksi naista alkaisivat repiä häntä kappaleiksi!





Kun Jaffa tuli kotiin pitkältä ja jokseenkin loppupäässä traumatisoivalta reissultaan, häntä odotti vastassaan tämä näky: Vanamo ja Ruska olivat ilmeisesti päättäneet perustaa jonkinlaisen kuntopiirin keskenään. Jaffa huokaisi ja lampsi kiukkuisena huoneeseensa. "Tämän takia minä en jaksanut olla kotona! Nuo iloiset naamat... En vaan jaksa." Jaffa mietti päästessään huoneen rauhaan.





Tuli Jaffankin aika viettää valmistujaispäivää. Päivä ei tainnut herättää hänessä kovinkaan suurta riemua, ainakaan tuosta ilmeestä päätellen. Voin oikein kuulla mielessäni kun Jaffa mutisee: "Mitä ihmeen valmistujaisia tässä tarvitaan mrrmj mmrrmm...."

Oletko varma, Jaffa, ettei piirteisiisi kuulu kärtty?

Jaffan kärtty-naamaa useammin kertaan todistaneena minulla on väkisin tullut mieleen New Girl (Kolme miestä ja tyttö) -sarjan Nick, tai tarkemmin sanottuna hänen "turtle" -ilmeensä:





Yhdennäköisyys ilmeissä on selvä ku vesi. : D





Haettuaan todistuksen koululta Jaffan ilme muuttui turtle-ilmeestä hämmentyneeksi. Valmistujaispäivää oli näet viettämässä samaan aikaan hänen exänsä, Ruusa. Tässä jälleennäkemisessä oli kiusallisuutta kerrakseen! Jos sitä voi edes jälleennäkemiseksi sanoa kun Jaffa ryntäsi sillä sekunilla karkuun kun tajusi Ruusan olevan lähietäisyydellä.





Päästyään kauaksi piinaavasta tilanteesta, Jaffa päätti juhlistaa valmistumistaan jäätelöllä, tai niin hän ainakin perusteli valintaansa kun jäätelön himo iski kuuman valmistujaispuvun hiostaessa niskaa.





Sen verran täytyy sanoa simien tavasta syödä jäätelöä, että piti valita tällainen kuva jossa Jaffa ei nuole tuota tuuttia... Se vaan näytti aika... Tai sitten minä vaan olen kaksimielinen? Hmm...





Kun Jaffa oli syönyt tuuttinsa, hän näki jotain muuta mikä häivytti äskeisen Ruusan näkemisen mielestä. Puistossa oli tämä kaunis nuori nainen, joka jostain syystä herätti Jaffan kiinnostuksen. Tyttö, jos nuorta naista näin saa nimittää, vaikutti erilaiselta kuin yleensä Jaffan tapaamat tytöt. Usein tytöt suurin piirtein kaatuivat "vahingossa" Jaffan syliin eivätkä jaksaneet hitusenkaan peitellä ihailevansa Jaffaa. Tämä tyttö vilkaisi Jaffaa, muttei osoittanut minkäänlaista kiinnostusta nuorta miestä kohtaan. Tämäkös Jaffaa alkoi vaivata, joten hänen oli pakko mennä juttelemaan tytölle.





Jaffa esittäytyi tälle simille, Mimmille, ja yritti hillitä innostustaan ettei vaikuttaisi liian päällekäyvältä. Mimmi suhtautui Jaffaan hieman varauksella, olihan Jaffa hänelle aivan vieras ja pöllähtänyt yhtäkkiä jostain hänen eteensä. Huomattuaan kuitenkin että Jaffa vaikutti ihan ok tyypiltä, Mimmi alkoi jutella enemmän. He juttelivat pitkään kaikenlaista ja Jaffa sai lopulta ovelasti ongittua Mimmistä tiedon, että hän on sinkku. Jaffa myhäili mielessään. Tämän tytön hän halusi ehdottomasti viedä ulos!





Vielä ei kuitenkaan ollut sopiva aika treffeille. He olivat vasta tavanneet ja Jaffa ei halunnut säikäyttää tätä kaunotarta pois liian innokkaalla käytöksellä. Sen sijaan Jaffa jatkoi kaverillisella linjalla ja päätti kertoa Mimmille hyytävän kauhutarinan. Jos pelokas olo vaikka ajaisi tytön Jaffan kainaloon turvaa hakemaan? ;)





Söpö Jaffa! Tästä kuvasta ei muuta. :D





Vaikka Jaffa ei pyytänyt Mimmiä vielä treffeille, hän kutsui kuitenkin Mimmin kotiinsa illalliselle. Jaffa päätti itse toimia kokkina ja Mimmi sai sillä aikaa tutkia paikkoja. Jaffa ei tietenkään kutsunut tyttöä luokseen vain huvin vuoksi. Hän toivoi saavansa tilaisuuden tutustua tyttöön vielä paremmin.





Mimmi ehkä aavisteli, että Jaffalla oli jotain mielessä, koska hän vaikutti hieman hermostuneelta eikä malttanut pysyä aloillaan. "Olikohan sittenkään hyvä idea tulla tänne...?" mietti Mimmi hieman ahdistuneena. Hän kun oli tavannut miehen vasta tänään. Mutta onneksi kotona sentään näytti olevan muitakin asukkaita. Nyt Mimmin ei ainakaan tarvinut pelätä, että Jaffa olisi joku hullu naisia sieppaava psykopaatti. "Paitsi jos koko perhe... ... No ei kai nyt sentään." Mimmi mietti ja huokaisi vilkkaalle mielikuvitukselleen.





Mimmillä oli jonkin verran julkisuutta, ja tuostakos Vanamo tuntui olevan tohkeissaan.

"Julkkis, meidän kotona, meidän olohuoneessa, syömässä ruokaa meidän jääkaapista, aaahihii!" Vanamo mietti ja kikatteli keittiössä.





Kun Jaffa oli tarjonnut uudelle tuttavuudelleen maittavan illallisen, oli aika sanoa hyvää yötä.

"Kiitos paljon, minulla on ollut mukava päivä!" Mimmi sanoi ystävällisesti hymyillen.
"Ilo on kokonaan minun puolellani. Olenpa onnellinen että tulin juttelemaan sinulle." Jaffa vastasi.
"Mukavaa että tulit juttelemaan." Mimmi sanoi ja hymyili vielä leveämmin.

Jaffan kädet hikosivat ja ajatukset juoksivat kuumeisesti. "Nyt tai ei koskaan, pakko yrittää..." Jaffa mietti. Hän keräsi rohkeutensa ja lähti nojautumaan kohti Mimmiä.





Ups.

Jaffa ihmetteli kun hänen etunojansa alkoi jo lähennellä kaatumista ja Mimmiä ei edelleenkään ollut vastassaan. Hän raotti toista silmäänsä ja näki kauhukseen kuinka Mimmi vetäytyi taaksepäin.





Kiusaantuneempana kuin koskaan, totaalisesti nolattuna, Jaffa vetäytyi pois ja loi Mimmiä kohti sydäntä särkevän koiranpentu-katseen. Mimmi hymyili edelleen, jokseenkin kiusaantuneena kylläkin.





"Anteeksi Jaffa. Mutta minä en, tai siis, en ollut valmis tuollaiseen." Mimmi sanoi hermostuneesti naureskellen. Jaffa yritti vastata rohkeasti "ei se mitään", mutta hänen surkea ilmeensä ja lattiaan kohdistetut silmät paljastivat, miten pettynyt hän oli.

"Haluaisin kuitenkin nähdä sinut vielä. Ei huomenna, eikä ylihuomenna, mutta ehkä sen jälkeen. Sopisiko?" Mimmi kysyi.
"Totta kai. Minä soitan sinulle." Jaffa vastasi ja yritti hymyillä. Hän sai aikaan korkeintaan irvistyksen.





"Hei sitten!" Mimmi sanoi ja lähti kohti ovea. Jaffa ei ehtinyt vastata kun tyttö oli kadonnut.

"No johan oli noloa..." Jaffa kirosi mielessään ja hänen olisi tehnyt mieli hakata päätään seinään. Tyttö piti häntä varmaan ihan tollona ja nauroi parhaillaan hänelle!





Muutaman päivän päästä Jaffa päätti kuitenkin koota itsensä ja olla luovuttamatta. Niinpä hän kutsui Mimmin ulos ja toivoi, ettei saisi tällä kertaa rukkasia. Kun Jaffa ja Mimmi olivat ensin puhelleet jonkin aikaa niitä näitä ja käynneet syömässä, Jaffa päätti tehdä romanttisen siirtonsa.





Tällä kertaa hän yritti erilaista lähestymistapaa. Suoraan Mimmin huulien kimppuun hyökkäämisen sijaan hän oli ostanut seuralaiselleen kimpun ruusuja. Ne tuntuivat tekevän vaikutuksen; Mimmi ilahtui melkoisesti, kun Jaffa oli muistanut häntä niin kauniilla tavalla.





Ei mennyt kauaa kun Mimmi alkoi vastata Jaffan pieniin flirttailuyrityksiin, ja ennen kuin Jaffa huomasikaan, Mimmi ja hän todella hellivät toisiaan.

"Sinussa on jotain eriskummallista. Et ole sen tyyppinen mies johon normaalisti retkahtaisin, mutta jotain sinussa on..." Mimmi kihersi Jaffalle.





Koska Mimmi ei enää torjunut Jaffaa, Jaffa päätti yrittää onneaan uudelleen, mitä tule ensisuudelmaan. Ja tällä kertaa hän ei hapuillut tyhjää - Mimmi vastasi suudelmaan mielellään. Jaffan sydän laukkasi riemusta, kun tyttö, jonka hän halusi kipeästi omakseen, ei ehkä sittenkään pitänyt häntä aivan pellenä!

Mutta sitten Jaffa teki virheen. Ilmeisesti Sateenkaaren sukuvikana (eli tämän pelaajan hätäisyytenä ;D), Jaffankin oli pakko kosia rakastaan hyvin lyhyen tutustumisajan jälkeen.





Ensin kaikki näytti hyvältä.





Mutta sitten Mimmi naurahti ja levitteli käsiään: "Ei hyvä tavaton ei!"





Jaffa tunsi jälleen olonsa tyhmäksi.

"Äh, onpa kiusallista... Hmm... En minä vielä halua tuollaista päätöstä tehdä. Voisin hyvin suostua jossain vaiheessa, mutta en vielä." Mimmi selitti hätääntyneenä.
"Hyvä on, ymmärrän kyllä. Olin kai vähän, liian innoissani..." Jaffa sanoi ja hakkasi mielessään päätään seinään.
"Ei se mitään! Edetään vähän rauhallisemmin niin ei tässä mitään." Mimmi rohkaisi.





Lopulta Mimmi oli halukas kuitenkin muuttamaan yhteen Jaffan kanssa. Se oli iso asia Jaffalle, vaikkei Mimmi vielä ollut luvannut suostuvansa Jaffan kosintaan. Yhteenmuutto oli kuitenkin jo jonkinlainen lupaus, ja se tarkoitti molemmille sitä että nyt oltiin vakavissaan.





Mimmi sai muodonmuutoksen ja näyttääkin vallan kauniilta! Tässä Mimmin tiedot:

piirteet: ulkoilun inhoaja, ylitunteellinen, yksinäinen susi, herkkäuninen, kunnianhimoinen
horoskooppi: kauris
suosikit: egyptiläinen (musiikki), vokki, lila
elämänhaave: Suuryrityksen toimitusjohtaja

Hetkonen, etkö ollutkaan vaikeasti tavoiteltava, häh? Tuon elämänhaaveen kanssa tulee tukalaa. Kun oranssi sukupolvi ei saa mennä töihin... Noh, eipä auta itku markkinoilla, en voi toteuttaa tuollaista toivetta.





Kun Mimmi oli asettunut taloksi, Jaffan ja Mimmin suhde alkoi tosissaan kukoistaa. He olivat jatkuvasti kiinni toisissaan. Eipähän Jaffan tarvinut enää murjottaa ja näyttää turtle-naamaa kun Ruska ja Vanamo kuhertelivat. Nyt roolit olivat oikeastaan kääntyneet toisin päin, koska Jaffan ja Mimmin jatkuva lirkuttelu ajoi muut talouden jäsenet melkein hulluuden partaalle...





Kun rakkaus oli saanut kasvaa rauhassa molempien mielessä, Jaffa päätti esittää sen tärkeän kysymyksen rakkaalleen uudestaan. Jaffan kurkkua kieltämättä hieman kuristi kun hän asettui polvilleen. Entä jos Mimmi vastaisi tälläkin kertaa ei? Jaffa ei ehkä kestäisi toisia rukkasia ja alkaisi epäillä, leikkiikö Mimmi vain hänen kanssaan.





Pelot kuitenkin osoittautuivat turhiksi, Mimmi vastasi myöntävästi. Jaffa ei olisi voinut olla onnellisempi, ja Mimmikin tunsi olevansa onnellinen valintaansa. Nyt  hän oli valmis sanomaan kyllä tälle komealle nuorelle miehelle. :)





Mimmi ja Jaffa olivat olleet kunnon "siveyden sipuleita". He eivät näet olleet vielä hypänneet yhteiseen petiin. Mimmi sen sijaan nukkui (vielä jokseenkin keskeneräisen) yläkerran makuuhuoneessa, joka oli varattu Jaffalle ja Mimmille, kun heistä tulisi pariskunta. Jaffa nukkui vielä vanhassa huoneessaan.





Vanamo aiheutti edelleen satunnaisesti hämminkiä flirttailemalla Ilonalle. Mitä ihmettä Vanamo. :D Sitä mieltä olivat varmaan myös simit, varsinkin Ilona.





Nyt kun Jaffa oli löytänyt oman sydänkäpysen, hänkin innostui jumppaamaan rakkaansa kanssa. Jokseenkin koomisen näköistä tuo on, mutta olihan Mimminkin määrä kohottaa kuntoaan.





Myös soittotaidot pääsivät hiottaviksi. Molemmat menivät välillä puistoon musisoimaan muutaman lantin toivossa. Puistossa soittaminen oli kylläkin silkkaa kidutusta Mimmille, joka inhosi ulkona olemista. Huonompi homma. :D





Viimein koitti ilta, jolloin oli määrä viettää Jaffan ja Mimmin häitä. Mimmin vanhemmat oli kutsuttu, samoin Ilonan rakas ystävä. Mimmin isä halasi tytärtään pitkään kun tavoitti hänet hääjoukon keskeltä.

"Olet kaunis, tyttäreni!" isä kuiskasi ainokaiselleen. Oli raskasta päästää perheen ainoa lapsi lentämään pesästä.





Jaffa sai tilaisuuden tutustua viimeinkin appivanhempiinsa. "Isä ainakin vaikuttaa täysjärkiseltä ja mukavalta..." Jaffa mietti helpottuneena kun hänen pelkonsa kauhujen appiukosta ei toteutunut. Myös Mimmin isä tuntui pitävän Jaffasta, vaikka hän oli aina ollut tarkka siitä, ketä hänen tyttärensä tapailee.





Hääseremonia vietettiin pihalla ulkolyhtyjen loisteessa. Tunnelma oli kaunis ja idyllinen, kuten pienissä häissä yleensä. Parin lumoutuneet katseet toisiaan kohtaan olivat kuitenkin se tekijä, joka sai juhlavieraiden mielen helläksi.





Vanamokin tuntui liikuttuvan, vaikkei hän Jaffaa juuri tuntenutkaan. Mimmin isä katseli pariskuntaa ilon kyynel silmäkulmassa kiiluen. Hän olisi kyllä voinut panostaa vähän pukeutumiseen. Kireät ratsastushousut vanhalla kaljuuntuneella ja pullukalla miehellä eivät ole kovin imartelevat, varsinkaan juhla-asuna... : D









Ja niin he saivat toisensa! Mikä suloinen ja hauska pariskunta. :)





"Nappasinhan minä sinut kuitenkin!" Jaffa härnäsi tuoretta vaimoaan.
"Pitihän minun vähän kokeilla kuinka tosissasi olet..." Mimmi kuittaili leikkisästi takaisin.
"Ole hiljaa tai suutelen sinua!" Jaffa uhkasi ja Mimmi alkoi nauraa.





Juhlavieraat olivat haltioissaan ja iloitsivat ympärillä. Mimmi ja Jaffa eivät kuitenkaan nähneet juuri sillä hetkellä muuta kuin toisensa.







Kun muut juhlivat tuoretta avioparia, Mimmin isä päätti ilmaista ihailunsa Vanamoa kohtaan kukkasin.

"Mitä -? Hyi EI!" Vanamo huudahti ja lampsi posket punaisina sisälle.





Juhlat jatkuivat lopulta sisätiloissa. Musiikkia, ruokaa, juomaa ja iloista tunnelmaa. Hääjuhlat olivat kaikkien mieleen ja lopulta totaalisen poikki oleva aviopari ja juhlaväki lähtivät kukin tahollaan nukkumaan. Mimmiä ja Jaffaa odotti makuuhuone, jossa Mimmi oli jo aikaisemmin nukkunut. Sinne he kömpivät onnellisina.







Näistä ilmeistä päätellen ei mene kauaa, kun saamme kolmannen, eli mustan sukupolven ensimmäisen jäsenen maailmaan. ;) Nyt on aika jättää pariskunta omaan rauhaansa, hääyötä viettämään.

---

Semmoista tällä kertaa, osa tuli nyt aika nopeasti edellisen perään, katsotaan miten on seuraavan osan laita. Mutta kommentteja osasta? :)

Seuraavassa jaksossa pistetään käyntiin Jaffan ja Mimmin avioelämä, ja Ruska muuttaa puolisonsa Vanamon kanssa oman katon alle. Mimmin ja Jaffan esikoinen syntyy, mutta tuleeko perheenjäseniä lisääkin...? Seuraavaan osaan,

- Simskatti :)

]]> 2012-10-26T21:31:01+03:00 2019-11-23T14:06:07+02:00 https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/lue/2012/10/osa-6-toinen-kerta-toden-sanoo Simskatti https://simskatinlcsateenkaari.vuodatus.net/