-
Jaffan pää oli aivan pyörällä, kun hän seisoskeli juoma kädessään baarissa. Missä välissä hänen elämänsä oli ajautunut tähän pisteeseen? Aivan kuin kaikki langat olisivat karanneet Jaffan käsistä yhtäkkiä. Hän ei ollut enää varma mistään.
Juomaa jonkin verran nautittuaan Jaffan päähän pälkähti ajatus. Mahtaisiko hän enää kelvata naisille, kun oli keski-iässä? Hän näki baarissa viehättävän naisen, ja meni juttelemaan naiselle. Kaikki meni hyvin niin kauan kunnes Jaffa yritti flirttailla uudelle tuttavuudelleen. Nainen kiukustui kunnolla, sillä hän oli naimisissa ja piti Jaffan käytöstä törkeänä.
Mentyään nolona kotiin, Jaffa ei saanut unta, kun ajatukset pyörivät hänen päässään kehää. Hän tunsi olonsa luokattoman onnettomaksi. Jaffa tunsi olevansa pettynyt kaikin puolin elämäänsä. Jopa lapset tuntuivat välillä taakalta, varsinkin nyt kun Noen murrosikä oli puhjennut kukkaan ja tyttö kapinoi jatkuvasti vanhempiaan vastaan. Vaikka lapset olivat rakkaita, ainoastaan Salmiakkiin Jaffa koki saaneensa yhteyden. Entä suhde Mimmiin sitten? Se oli ollut jo pitkään etäinen ja rakkaudeton. Tuntui, että he olivat yhdessä vain lasten takia. Ne loimuavat rakkauden tunteet, joita heillä oli ollut, olivat kuolleet pois.
Aamulla Mimmi oli raivona saatuaan tutultaan puhelun Jaffan edellisen illan käytöksestä. Jaffan käytös baarissa ei ollut jäänyt muilta asiakkailta huomaamatta.
"Mitä ihmettä sinä olet touhunnut eilen?! Etkö yhtään häpeä!?" Mimmi vaahtosi.
Jaffaa Mimmin reaktio ärsytti suunnattomasti ja hän kivahti: "Niin kuin et itse olisi vähän aikaa sitten käyttäytynyt yhtä asiattomasti! Luuletko etten ole saanut kuulla mitä touhusit itse selkäni takana kun pääsi oli sekaisin. No, nyt on minun vuoroni olla sekaisin!"
"En voi olla ajattelematta, onko tässä enää mitään järkeä! Miksi me olemme yhdessä? Olemme nähtävästi onnettomia, kun haemme huomiota muualta. Sinä et huomioi minua nykyisin koskaan!" Mimmi sanoi tuskastuneena.
"Jaa, että onko tämäkin minun syyni? Mitä sinä muka olet tehnyt tämän parisuhteen eteen sitten?! Sen jälkeen kun saimme lapsia, olen ollut ikuinen kakkonen sinulle. 'Lapset sitä lapset tätä, mitäs Jaffasta on väliä'! Minusta tuntuu ettei liitossamme ole rakkautta enää ollenkaan!" Jaffa raivostui.
Riitely jatkui pitkään ja lopulta molemmat osapuolet olivat sitä mieltä, että suhde teki molemmat onnettomiksi. Niinpä he tekivät raskaan päätöksen; oli aika erota. Heidän suhteensa oli jo pitkään ollut heikolla pohjalla, ja kumpikaan ei halunnut jatkaa yhdessä.
Mimmi ryhtyi etsimään itselleen asuntoa sillä aikaa kun Jaffa vetäytyi pää höyryten yläkertaan. Jaffa ei voinut uskoa että suhde oli päättynyt näin onnettomasti. Mikä oli mennyt pieleen, he olivat olleet kuitenkin kovin rakastuneita tavattuaan.
Kun Mimmi oli saanut vinkin vapaasta asunnosta, hän keräsi tavaransa ja häipyi vähin äänin. Jaffa katseli ikkunasta Mimmin auton jo etääntyviä takavaloja ja huokaisi syvään.
Jaffan mieliala oli surkea. Hän oli kokenut eron kerran aiemmin Ruusan kanssa, mutta tämä oli jotain vielä pahempaa. Hän ja Mimmi olivat kuitenkin olleet naimisissa ja heillä oli peräti kolme yhteistä lasta. Tuntui kammottavalta, että heidän onnensa oli kääntynyt laskuun niin nopeasti ja heistä oli tullut etäinen ja riitaisa pariskunta. Pahimmalta tuntui, että molemmat olivat alkaneet pälyillä ympärilleen, etsiä flirttiä muiden kanssa. Mutta Jaffa oli tyytyväinen, ettei sentään ollut tapahtunut mitään flittailua pahempaa. Pettäminen olisikin vasta ollut melkoinen kirsikka koko sotkun päälle.
Kuten edellisen eron kohdalla, Jaffa suuntasi nytkin ihmisten ilmoille. Hän ei kestänyt olla kotona yksin masentavien ajatustensa kanssa. Jaffa mietti, mahtaako hän enää ikinä tavata ketään. Jaffa mietti myös, ettei välttämättä enää ikinä haluaisi sitoutua vakavasti, jos vakavat suhteet tuottavat aina näin paljon tuskaa päättyessään.
Jaffa yritti muistaa, että hän selvisi edellisestäkin erosta ja selviäisi tästäkin. Se vaatisi luultavasti aikaa, mutta elämä voittaisi lopulta. Nyt hänen täytyisi keskittyä pitämään kolmen lapsen katras kurissa. Hänestä oli periaatteessa tullut nyt yksinhuoltaja.
Siinä missä Jaffan rakkauselämä oli pakkasen puolella, Noen elämään oli juuri astellut tämä suloinen ja mukava poika, jonka hän oli nähnyt usein koulussa, mutta sitten törmäsi vielä tähän eliksiiripuodissa. Noki tunsi pienen ihastuksen heräävän itsessään, kun hän jutteli pojan kanssa. Lopulta hän ei enää voinut pidätellä itseään, vaan ryhtyi flirttailemaan ihastukselleen. Poika, Ano, vastasi Noen iloksi flittailuun. Mutta kun Noki intoutui yrittämään suudella Anoa, kaikki ei mennyt niin kuin elokuvissa:
Noki joutui kokemaan saman häpeän ja pettymyksen kuin isänsä aikoinaan Mimmin tavattuaan. Noki oli todella häpeissään, mutta Ano rauhoitteli häntä ja sanoi, että pitää kyllä Noesta ja haluaisi tavata uudestaan, mutta haluaisi aloittaa kuitenkin mieluummin kaveripohjalta vähän rauhallisemmin. Noki tyytyi Anon ehdotukseen ja oli helpottunut, ettei poika pitänyt häntä aivan idioottina vaan antoi hänelle vielä mahdollisuuden. Hyvästeltyään uuden ystävänsä Noki lähti kohti kotia.
Kotona Jaffa oli hyvin pahantuulinen. Ero Mimmistä oli kirpaissut syvältä ja nyt hän oli menossa kohti tyttärensä huonetta:
Noki oli taas vaihteeksi lintsannut koulusta ja Jaffa oli suunniltaan: "Mitä sinun päässäsi liikkuu oikein?! Sinun täytyy käydä koulua, piste. Vai haluatko, että laitan sinut sisäoppilaitokseen?! Jos et neiti ala ryhdistäytyä, joudut uusiin maisemiin!"
Jaffa lähti pois huoneesta kuin myrskyn merkkinä ja Noki jäi suu ammollaan järkyttyneenä huoneeseen. Oliko isä todella uhannut laittaa hänet sisäoppilaitokseen? Ajatuskin kylmäsi Nokea, hän ei ikänä haluaisi joutua pois tavallisesta koulusta. Noki päätti, että yrittäisi käyttäytyä paremmin jatkossa. Mutta eihän se helppoa ollut kun murrosikä jylläsi päällä ja Nokea otti niin usein päähän koko koulu.
Vaikka tieto Jaffan ja Mimmin erosta oli saanut lapset apeiksi, oli silti Hämyn ja Salmiakin aika kasvaa teineiksi. Syntymäpäivähuuma oli vaisumpaa kuin normaalisti olosuhteiden takia, mutta Jaffa ja Noki yrittivät urheasti hurrata kaksosille.
Hämystä kasvoi kiinnostavan näköinen nuori mies. Hämy on kovin hento ruumiinrakenteeltaan, kuten myös Salmiakki. He ovat ehkä perineet isoäitinsä hoikkaa vartaloa.
Hämyn uusi piirre: surkimus
Nyt kun muistin valita piirteet Hämylle ja Salmiakille, minun ei sentään tarvitse stressata heidän koulumenestystään aikuiseksi kasvun piirrettä ajatellen.
Salmiakista kasvoi kaunis nuori nainen. Tuo meikki on kylläkin vähän... Noh, sanotaanko näin, että onnistuin tekemään kauniimman meikin Salmiakin juhlameikistä. Mutta aikaa ei voi kääntää taaksepäin, joten eipä voi mitään. :D
Salmiakin uusi piirre: epäonninen
Koska Salmiakki on ajoneuvointoilija, hän halusi aloittaa autolla ajamisen opettelun heti. Jaffa suostuikin mielellään, koska Salmiakki oli edelleen hänen silmäteränsä. Samalla Jaffa sai myös muuta ajateltavaa kuin eron tuottamat ahdistavat ajatukset.
Jaffa purki energiaansa myös kuntoiluun ja jatkoi sim fu - ja soittotaitojen harjoittelemista. Jaffa onnistui saamaan kuntopisteensä täysiin, joten ainakin yksi tavoite noista kolmesta taitopistehaasteesta on saavutettu!
Tanssiaispäivä saapui! Noki oli ainoa, jolla oli pari tanssiasiin, mutta tämäkin meni paikalle omia reittejään. Kuvassa näkyy myös sitä Salmiakin onnistuneempaa juhlameikkiä. :D
Jaffan ajatukset taisivat harhailla tai katkeilla pahan kerran, koska eräänä iltana hän meni suihkuun vaatteet päällä. Eikä Jaffalla ole paljaan pinnan pelkoa, joten enpä tiedä mistä on kyse. :D
Kovasta ulkokuorestaan huolimatta Salmiakki oli mitä lämpimin ja helläsydämisin tyttö. Hän oli yleensä ystävällinen muille ja piti hyvää huolta Stella-koirasta. Isän kanssa hän pystyi juttelemaan monista asioista. Mutta ehkä teini-iän kiukunpuuskat tekisivät vielä tehtävänsä ja saisivat tämänkin tytön kiltin puolen horjumaan, ainakin hetkeksi.
Vihdoin ja viimein Noki sai kauan haluamansa noita-eliksiirin puodista! Nyt hän saattoi aloittaa taikojen harjoittelun. Totta puhuen olen hyvin pihalla noista taikavoimista vielä, enkä ole osannut ja muistanut juuri niitä kehittää. Mutta ehkä ajan kanssa.
Tässä osassa hyvin näkymättömäksi jääneen Salaman viimeinen elinpäivä koitti. Voi Salama, olit niin ihana sim kaikin puolin... :(
Salaman kuolema oli kova paikka koko perheelle. Salama oli ollut Jaffan tukena erokriisin keskellä ja ollut lämmin ja ihana isoisä lapsenlapsilleen. Nyt hän oli poissa, ja talo tuntui heti paljon autiommalta.
Keski-iän kriisin johdosta Jaffa oli törsännyt ja ostanut itselleen uuden komean auton. Tällä kertaa Salmiakki sai ajo-opetusta tässä autosta ja en voinut olla miettimättä, että olisikohan kuitenkin fiksumpaa käyttää ajo-opetuksessa sitä vanhaa ja ei-niin-hienoa autoa...?
Stellaa lenkitettiin hyvin harvoin, mutta kerrankin joku oli päättänyt viedä koiran ulos hihnassa sen sijaan, että Stella olisi juoksennellut tontilla vapaana. Koira oli varmasti usein pitkästynyt, kun kukaan ei (muka) ehtinyt viettää aikaa sen kanssa.
Noki oli noituuden myötä saanut käyttöönsä luudan, jolla viiletti ympäri kaupunkia. Ihan näppärä kulkupeli sinänsä, mutta tuo perusluuta on ainakin vähän hidas ja näyttää kyllä vähän koomiselta tuo maan tuntumassa lentäminen...
Noella oli eriskummallinen ja hieno suhde luontoon. Hän viihtyi paljon ulkona ja nautti luonnon kauneudesta ja ihaili sen erilaisia vipeltäjiä. Tällä kertaa Noki oli löytänyt luonnonhelmasta perhosen.
Tämän sukupolven sisaruusvihan teema ei ollut vielä ainakaan kovin pahasti nostanut päätään. Sisarukset olivat kyllä etäisiä eivätkä ystäviä keskenään, mutta kukaan ei suoranaisesti inhonnut toista. Mutta eiköhän siihenkin ehtisi tulla muutos, jos teini-iän kiukku herättäisi toiveita toisen tylyttämisestä.
Tällä kuvalla halusin kertoa seuraavaa: Vuodenajat-lisäosa liittyi pelini kirjoon. Ja voi että, tästä lisäosasta olen ainakin vielä pitänyt! Vuodenajoittain vaihtuvasta keskustorin touhusta en ole niin innostunut, mutta naapurusto on herännyt aivan uudelle tavalla eloon, kun erilaiset vuodenajat tuovat mukanaan pieniä yksityiskohtia. Keväällä lintujen laulu, kirkas auringonvalo ja kuvassakin näkyvät kukat, kesällä ukkosmyrskyt ja meressä uiminen, pakkasella ikkunoiden huurtuminen ja hengityksen höyryäminen... Mutta nuo pienet asiat piristävät naapurustoa, ja varsinkin talvi luo hyvin erilaisen tunnelman naapurustoon, joka on ollut yleensä aina aurinkoinen.
Kesä saapui ja Jaffa päätti suunnata naapuruston altaalle. Myös Stella-koira pääsi mukaan ja polskuttelemaan. :)
Vuodenajat-lisäosassa myös ufot tekivät come backin, mitä moni fani on kovasti odottanut. Minäkin kieltämättä ilahduin ufojen paluusta peliin, koska ufot ovat olleet hauska juttu Simssissä aina Sims 1:stä asti. Vieläkin muistan lämmöllä myös Sims 2 -legacyn puoliufoa perijääni, Mikaa. :) Ehkä tämäkin legacy saa jossain vaiheessa piristystä ufo-geeneistä? ;)
Tämä ufo hiippaili oven taakse ja pirautti ovikelloa. Vähän erilainen kontakti siis kuin Sims 2:ssa. :D Jaffa meni avaamaan oven tälle erikoiselle ilmestykselle ja alkoi tehdä tuttavuutta. Jonkin aikaa juteltuaan ufo pyysi Jaffalta nimikirjoitusta; Jaffan kuuluisuus lienee siis hyvinkin universaalia tasoa, vai? :D
Tällä vempaimella ufo lopulta lähti kiireesti takaisin mistä tulikin. Ufo lähtikin hyvin liukkaasti pois kun oli ensin ollut vähän aikaa perheen luona.
Että tämmöinen aamu, teinikapinaa kaksin kappalein! Miten mahtaa Jaffa selvitä kahden kiukuttelevan teinin kanssa?
Salmiakki halusi lintsata koulusta, joten eipä muu auttanut kuin toteuttaa hänen toiveensa. Salmiakki ei kuitenkaan jäänyt kotiin odottelemaan lintsaamisesta kiinni jäämistä, vaan liukeni keskustaan nauttimaan kesäriehasta. Ensitöikseen Salmiakki kävi tekemässä itselleen herkullisen jäätelön, joka oli sateenkaaren värinen, kuinka sopivasti. :)
Salmiakki kokeili myös erilaisia puuhia tontilla: hän kävi testaamassa luisteluradan ja katsoi sivusta myös syömiskilpailua.
Näemmä pelkkä kilpailun katsominen riitti tekemään olon huonoksi...
Salmiakki näki myös tämä jokseenkin koomisen näyn: ilmeisesti keijut eivät luistele luistinradalla, vaan lentävät... Hmm.
Kotiin tultuaan Salmiakki sai kuitenkin ikäväkseen huomata, että Jaffa tiesi hänen lintsanneen. Tyttö sai melkoisen moraalisaarnan isältään. Jaffa oli hyvin pettynyt, että Salmiakki, jonka hän oli luottanut olevan fiksu tyttö, oli tehnyt jotain niin tyhmää. Salmiakkia taas isän tiukkapipoisuus ärsytti. Eikö hän muka saanut ikinä tehdä mitä mieli halusi? Mutta Jaffa oli armoton ja antoi Salmiakille arestia.
Arestista jo valmiiksi kiukkuinen Salmiakki menetti totaalisesti hermonsa, kun veli tuli vielä kuittailemaan hänen lintsaamisestaan. "Tuki suusi!" Salmiakki kivahti.
Mutta kun Hämy ei lopettanut härnäämistä, Salmiakki sai tarpeekseen ja läimäytti Hämyä!
Tuostakos tilanne vasta paheni, ja kohta kaksoset ottivat yhteen ihan kunnolla!
"Siitäs sait! Älä hypi nenälleni, senkin nynny!" Salmiakki huusi veljelleen, jonka oli juuri selättänyt tappelussa.
"Enpä olisi siskosta tuollaista uskonut..." Hämy mietti pahalla mielellä ja lähti nöyryytettynä pois.
Käsirysyn äänet ja viimeistään Salmiakin huuto olivat saaneet Jaffan paikalle. "Mitä täällä tapahtuu?! Nytkö te täällä jo tappelettekin? Mitä ihmettä minä teidän kanssa teen, en jaksa tällaista nyt yhtään!" Jaffa hermostui ja käski lopulta Salmiakin huoneeseensa miettimään tekojaan.
Myös Hämy joutui puhutteluun, koska hän oli ärsyttänyt siskoaan tahallaan ja oli lähtenyt mukaan tappelemaan. "Ja sinä menet jäähylle! Arestia et tästä saa, mutta varokkin tekemästä lisää tällaisia töppäyksiä." Jaffa komensi.
Niinpä Hämy joutui tuijottamaan seinää seuraavan vartin. Kiukkuisena ja surullisena hän päätti, ettei puhuisi siskolle loppupäivän aikana sanaakaan. Tämä lienee sitä sisarusviha-draamaa, mitä mustassa sukupolvessa piti tapahtua...
Jaffa ei jaksanut olla kotona, kun kolme teiniä hyppi vuoroin seinille, joten hän suuntasi illalla puistoon rentoutumaan ja nauttimaan kesästä. Pieni rauha ja yksinolo tekivätkin hyvää ja Jaffa tunsi hermojensa rauhoittuvan pikkuhiljaa. Ehkä tämä tilanne vielä rauhoittuisi, ja olihan Noki kasvamassa aivan kohta aikuiseksi. Ajatus siitä, että talossa olisi kohta edes yksi teini-ikäinen vähemmän, rauhoitti Jaffaa vähän.
Ja niinpä syntymäpäivä tuli, Noen siis!
Ja tässä hän on! Noki on niin kaunis sim, että ihan hämmentää. Hän on perinyt todella kivat piirteet. :) Tässä Noen uudet tiedot:
uusi piirre: epäonninen (onnistuin siis!)
elämänhaave: Pahuuden perikuva
-
Tässä uusi osa, huh, oli vähän homma kirjoittaa ja taas oli pelaamisesta harmillisen paljon aikaa, niin oli vähän hankaluuksia muistaa juttuja... Mutta toivottavasti tykkäsitte. :) Seuraavassa osassa nähdään Salmiakin ja Hämyn siirtymä kapinallisista teineistä aikuisiksi. Uusi osa tuo mukanaan myös uuden perijän ja Jaffan elämä saa uuden käänteen.
Sitten perijävalinnasta vielä ja haasteesta:
On lienee selvää, että olen hyvin tykästynyt Nokeen, mutta minun oli otettava legacyhaasteen sääntö huomioon, jonka mukaan mustassa sukupolvessa perijäksi valitaan perheen musta lammas, eli se, jolla on huonoimmat suhteet sisaruksiin ja vanhempiinsa. Tästä suhteiden laadusta kartalla pysyminen oli pieni haaste, joten päätin ottaa kaikkien mustan sukupolven lapsien aikuiseksi kasvaessa screenshotit heidän suhteistaan perheenjäseniin. Tässä nyt esimerkiksi Noen yksi screenshot:
Lisäksi minun tulee ottaa huomioon ammatinvalinnassa se, että mustan sukupolven simit eivät saa valita suoraan unelma-ammattiaan (Noen kohdalla rikollisuus, koska sen uran huippu on hänen elämänhaaveensa), vaan heidän täytyy ensin saavuttaa uran huippu mahdollisimman vastakkaisen uran saralla. Niinpä Noki saa hakea töitä lainvalvonnan alalta. ;)
Mutta tässä kaikki tällä kertaa. :) Kommentteja toivoen!
- Simskatti
Kommentit